Räiskintäpelit

Toimintaa ja jännitystä

© Janne Paavilainen, 2009

Tässä osiossa tutustutaan kolmiulotteisiin räiskintäpeleihin (engl. 3D-shooter). Räiskintäpelit ovat yksi suosituimmista pelityypeistä ja niitä voidaan pelata millä tahansa laitealustalla mobiililaitteista tietokoneisiin. Suuren suosionsa ohella räiskintäpelit ovat saaneet varsinkin mediassa negatiivista huomiota väkivaltaisten teemojen takia. Räiskintäpelejä on kuitenkin monenlaisia ja niissä esiintyvä väkivalta ilmenee hyvin erilaisilla tavoilla. Tämä osio pyrkii antamaan neutraalin ja analyyttisen näkökannan räiskintäpelien maailmaan, sekä tarjoamaan kattavan tietopaketin erilaisista räiskintäpeleistä.

Johdanto kolmiulotteisiin räiskintäpeleihin

Räiskintäpelien erityispiirre on kolmiulottainen maailma, jossa pelaajahahmo taistelee vihollisia vastaan erilaisilla aseilla. Pelityypin pääasiallinen haaste on sensomotorinen, sillä räiskintäpelit vaativat hyvää silmän ja käden koordinaatiota, tarkkaavaisuutta sekä nopeita refleksejä. Pelistä riippuen pelaamisen tempo voi olla joko verkkaisen hidas tai erittäin nopea. Useimpia räiskintäpelejä voidaan  pelata sekä yksinpelinä, että moninpelinä internetissä.

Kolmiulotteiset räiskintäpelit voidaan jakaa kahteen eri alaluokkaan riippuen siitä miten pelimaailma esitetään pelaajalle. Ensimmäisen persoonan räiskintäpeleissä (engl. first person shooter) näkymä pelimaailmaan on pelaajahahmon silmistä. Pelaajan ase näkyy ruudun alalaidassa ja pelin käyttöliittymäelementit on sijoiteltu yleensä ruudun reuna-alueille. Kolmannen persoonan räiskintäpeleissä (engl. third person shooter) kuvakulma on taasen pelaajahahmon takaa. Joissakin räiskintäpeleissä pelaaja voi valita haluamansa kuvakulman. Tämä kirjoitus keskittyy pääasiassa ensimmäisen persoonan räiskintäpelien esittelyyn.

Räiskintäpelejä kehitettiin alunperin tietokoneille ja pääasialliseksi ohjaustavaksi muodostui hiiren ja näppäimistön yhdistelmä. Hiirellä ohjataan pelaajan katsetta ja aseen tähtäintä, kun taas näppäimistöllä pelaajahahmoa liikutetaan pelimaailmassa. Tyypillisesti pelaajat käyttävät W, A, S, D näppäimiä liikkumiseen (eteen, vasen, taakse, oikea). Pelikonsoleilla, kuten Xbox 360 ja Playstation 3, räiskintäpelejä pelataan yleensä pad-ohjaimella. Pelikonsolien pad-ohjaimet ovat hiirtä ja näppäimistöä huomattavasti epätarkempia, joten pelikonsolien räiskintäpeleissä käytetään yleensä tähtäysavustusta sujuvan pelikokemuksen luomiseksi.

Fantasiaa ja realismia

Räiskintäpelien sisältöjä voidaan lähestyä fantasia-realismi -teema-akselin kautta. Modernien räiskintäpelien alkuaikoina, 90-luvun puolessa välissä, pelien teemat liikkuivat vahvasti  tieteisfantasian piirissä. Vuosituhannen loppua kohden suunta kääntyi kohti realismia räiskintäpelien ryhtyessä käsittelemään mm. toista maailmansotaa ja nykyhetken konflikteja. Nykyisin räiskintäpelien teemat vaihtelevat laidasta laitaan surrealistisesta efektipommituksesta jalkaväen taistelusimulaatioon.

Fantasiaa painottavissa peleissä on löydettävissä monia samankaltaisuuksia. Usein pelit sijoittuvat vaihtoehtoiseen maailmaan tai kaukaiseen tulevaisuuteen. Varusteet ja aseet edustavat teknologista futurismia sädepyssyjen muodossa, vihollisia on moninkertainen määrä ja pelaajahahmot pystyvät yli-inhimillisiin temppuihin. Fysiikan lait eivät päde pelaajahahmon kantaessa mukanaan toistakymmentä asetta ja ampuessaan kirurgisen tarkasti tilanteesta riippumatta. Realismiin suuntautuvissa peleissä tilanne on aivan toinen. Pelimaailma on sidottu oikeaan maailmaan ja usein teemana on joko toinen maailmansota tai jokin nykypäivän konflikti. Liian suoraviivainen toiminta kostautuu, sillä pelaajahahmo saattaa kuolla jo yhdestä osumasta. Liikkuminen vaikuttaa osumatarkkuuteen, jota parannetaan ampumalla aseen tähtäimiä käyttäen makuuasennosta. Siinä missä fantasiaan pohjautuvissa peleissä pelaajan elinvoima palautetaan juoksemalla terveyspakkauksen päältä, realismiin pyrkivissä peleissä haavat sidotaan ja vammat vaikuttavat pelaajahahmon toimintakykyyn.

Kaikki räiskintäpelit eivät kuitenkaan ole näin mustavalkoisia. Harmaan alueen pelejä on paljon ja niissä sekoitetaan tosimaailman elementtejä fantasiaan sopivassa suhteessa mielenkiinnon herättämiseksi. Alla olevassa kaaviossa on suuntaa antavasti sijoiteltu suosittuja räiskintäpelejä fantasia-realismi teema-akselille.

Kolmiulotteisten räiskintäpelien historiaa

Kolmiulotteisten räiskintäpelien kantaisät löytyvät 70-luvulta. Maze War (Stephen Colley et al., 1973) ja Spasim (Jim Bowery, 1974) ovat tiettävästi ensimmäiset tietokonepelit joissa käytettiin ensimmäisen persoonan näkymää. Pelityypin varsinaiset hitit syntyivät 90-luvun alkupuolella, kun id Software julkaisi Wolfenstein 3D (1992) ja Doom (1993) -pelit. Wolfenstein 3D -pelissä pelaajan tehtävänä on paeta natsien linnasta, kun taas Doomissa pelaaja taistelee hirviöitä vastaan Mars-planeetalla. Erityisesti Doom on ollut median otsikoissa, kun ollaan keskusteltu tietokonepelien väkivallasta. Doom mullisti myös moninpelaamista, sillä se mahdollisti neljän pelaajan moninpelin lähiverkossa. Pelin pääsuunnittelija John Romero lanseerasi “deathmatch” termin, joka tarkoitti pelimuotoa, jossa pelaajat taistelivat toisiaan vastaan. Doom muodostui pelisarjaksi ja tällä hetkellä id Software työskentelee neljännen version parissa.

Apogeen Duke Nukem 3D (1996) vei lajityyppiä teknisesti eteenpäin, sillä pelissä oli mahdollista liikuttaa pelaajahahmon katsetta myös ylös- ja alaspäin. Myös kenttärakenteet olivat monimutkaisemmat kuin esim. Doomissa. Läpimurto kolmiulotteisuudessa koettiin id Softwaren Quake (1996) -pelissä, jossa sekä pelimaailma että pelin hahmot olivat aidosti kolmiulotteisia. Quake oli myös monella muulla tapaa edistyksellinen, sillä se mahdollisti QuakeWorld-päivityksen kera 32 pelaajan internet-moninpelin. Aktiivisimmat moninpelaajat muodostivat klaaneja, virtuaalisia joukkueita, jotka pelasivat toisiaan vastaan. Lisäksi Quake oli muunneltavissa ja pelaajat koodasivat omia versioitaan pelistä, joista suosituimmiksi nousivat Capture the Flag- (lipunryöstö) ja Team Fortress– (hahmoluokkapohjainen moninpeli) -modifikaatiot. Quaken viimeisin versio on internet-selaimessa toimiva Quake Live (id Software, 2008) -internet-moninpeli.

Pelikonsolien ensimmäiseksi hittiräiskinnäksi muodostui Nintendo 64 -pelikonsolille tuotettu, Raren kehittämä GoldenEye 007 (1997), joka vei teemansa puolesta pelityyppiä kohti realismia. Toisin kuin aiemmat räiskintäpelit, GoldenEye 007 suosi myös soluttautumista ja hiiviskelyä suoraviivaisemman toiminnan sijasta. Lisäksi peli oli teemallisesti sidottu reaalimaailmaan sisältäen monimutkaisempia tehtävärakenteita, kuin mihin oli aiemmin totuttu. Pelissä oli myös jaetun ruudun moninpeli ja se myi yli kahdeksan miljoonaa kappaletta.

Red Storm Entertainmentin vuonna 1998 julkaisema Tom Clancy’s Rainbow Six oli suuri harppaus kohti realistista taistelusimulaatiota. Pelaajan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa erikoisjoukkojen operaatioita terroristeja vastaan. Suunnitteluvaiheessa pelaaja varustaa ryhmänsä ja tekee etenemissuunnitelman. Toteutusvaiheessa peli siirtyy kolmiulotteiseen maailmaan, jossa taistelu käydään. Rainbow Six loi uudenlaisen pelityypin, taktiset räiskintäpelit, joissa eteneminen on varovaisen tarkkaa sillä ramboilu johtaa nopeasti pelaajahahmon kuolemaan. Rainbow Six -pelejä on tuotettu useampia, joskin viimeisimmät versiot ovat korostaneet toimintaelokuvamaisia elementtejä realismin kustannuksella.

Valve Softwaren Half-Life (1998) -peliä pidetään lajityyppinsä parhaimmistona. Fantasiaa ja realismia yhdistelevä Half-Life yhdisti mullistavalla tavalla tarinankerronnan ja toiminnan yhteneväksi kokonaisuudeksi. Pelissä oli myös aiempia pelejä enemmän ongelmanratkaisua ja ennalta käsikirjoitettuja kohtauksia, jotka saavat pelaajan uppoutumaan pelimaailmaan. Pelaajahahmo on tiedemies Gordon Freeman, jonka tehtävänä on paeta epäonnistuneen kokeen jälkeen salaisesta tukikohdasta, joka täyttyy toisen ulottuvuuden hirviöistä. Aiemmasta poiketen pelissä oli useampia osapuolia ja pelaaja pääsee useaan kertaan todistamaan paikalle lähetetyn sotilasosaston taistelua muukalaisia vastaan. Half-Life 2 julkaistiin 2004 ja Valve Software työstää edelleen episodimaisia lisäosia tähän peliin.

Alunperin Half-Life pelin modifikaationa syntynyt Counter-Strike (Minh Le & Jess Cliffe, 1999, myöh. Valve Software, 2000) on ehkä lajityyppinsä tunnetuin peli Doomin ohella. Counter-Strike ja sen uudistettu versio Counter-Strike: Source (Valve Software, 2004) ovat internetin pelatuimmat räiskintämoninpelit. Counter-Strike sijoittuu nykyaikaan ja pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, erikoisjoukkoihin ja terroristeihin. Pelialueena on pienehkö kartta ja joukkueiden tavoitteena on joko eliminoida vastustajan joukkue tai suorittaa omalle joukkueelle määritelty tehtävä (esim. pommin purkaminen vs. pommin räjäyttäminen). Peli on edelleen hyvin suosittu rahaturnauksissa ja tyypillisesti peliä pelataan viiden hengen joukkuein. Counter-Strike yhdistää sopivassa suhteessa realismia ja sujuvaa pelattavuutta niin, että peliin on helppo päästä kiinni.

Tähtäimessä väkivalta

Räiskintäpeleissä väkivalta on keskeisessä roolissa, koska pelien perusmekaniikka perustuu aseilla käytävään konfliktiin. Räiskintäpelien kehittyessä väkivaltaa on kuvattu monella tavoin, toisinaan korostaen ja joskus neutraalimmin. Väkivalta on kuitenkin räiskintäpeleissä aina läsnä jossain muodossa, mutta esimerkiksi peliarvosteluissa ei väkivaltaan yleensä kiinnitetä erityistä huomiota, ellei sen toteutus poikkea olennaisesti räiskintäpelien valtavirrasta.

Räiskintäpeleissä väkivalta ilmenee hyvin monella tavalla ja se näkyy ensimmäiseksi pelin graafisessa toteutuksessa. Realismia korostavissa peleissä (kuten Rainbow Six) väkivaltaa kuvataan milteinpä vanhojen western-elokuvien tyylisesti, joissa vastustajat kaatuvat maahan osuman saadessaan ilman sen kummempaa verenvuodatusta. Soldier of Fortune (Raven Software, 2000) -pelissä väkivaltaa käytetään tehokeinona sekä graafisesti että pelimekaniikassa. Vastustajat reagoivat osumiin eri tavalla riippuen osumakohdasta ja pelaaja voi käyttää tätä hyödykseen, esimerkiksi ampumalla vastustajalta aseen kädestä. Monissa räiskintäpeleissä, kuten graafisesti miedossa Counter-Strikessa, pelaajat pyrkivät osumaan vastustajiaan päähän, sillä se on keino nujertaa vastarinta nopeasti yhdellä laukauksella. Pelimekaniikassa pääosumien taustalla on luonnollisesti fyysisen realismin tavoittelu, sillä osuminen päähän aiheuttaa oikeastikin enemmän vauriota kuin osuminen vaikkapa jalkaan. Taustalla on myös eräänlainen pelitaitoon liittyvä aspekti, sillä nopeasti vaihtuvissa tilanteissa pelihahmon päähän osuminen on haastavaa, joten pääosumat ovat yksi tapa osoittaa taitoaan pelissä.

Joissain räiskintäpeleissä väkivallalla mässäily nostetaan keskiöön muun sisällön kustannuksella, mutta nämä ovat pikemminkin poikkeus kuin normi. Postal 2 (Running With Scissors, 2003) sisältää irvokasta graafista väkivaltaa ja peli aiheutti paljon huomiota ilmestyessään. Pelin tekijät puolustautuivat kohua vastaan sillä, että pelaaja voi läpäistä pelin tappamatta ketään. Myös Soldier of Fortunen sisältämä väkivalta, tai pikemmin pelin tapa kuvata väkivaltaa, nousi otsikoihin myös pelimediassa.

Fantasiaan painottuvat pelit lähestyvät väkivaltaa hyvin eri tavoin. Pelaajahahmot saattavat ottaa raketista osuman naamaan ja jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lisäksi pelien hahmot saattavat olla hirviöitä, robotteja tai karikatyyrejä, mikä edelleen loitontaa peliä reaalimaailman väkivallasta.Tyypillisesti fantasiaan pohjautuvissa räiskintäpeleissä pelaajan elinvoimaa mitataan asteikolla 1 – 100 ja riippumatta siitä onko elinvoimaa jäljellä yksi taikka 100 pistettä, pelaajahahmo pystyy toimimaan yhdenvertaisesti. Myös monissa fantasiaan painottuvissa räiskintäpeleissä mallinnetaan pääosumat erikseen muista osumista.

Useat räiskintäpelit sisältävät ns. lapsilukon, jolla väkivallan graafiset efektit häivytetään pois. Esimerkiksi piirroselokuvamainen Team Fortress 2 (Valve Software, 2007) sisältää ”low violence” -moodin, jolloin pelaajahahmot räjähtäessään sinkoavat ympäriinsä koneiden osia kuten rattaita ja vietereitä. Räiskintäpelien väkivaltasisältöihin vaikutetaan myös lainsäädännöillä, kuten esimerkiksi Saksassa. Team Fortress Classic (Valve Software, 1999) -pelin saksankielisessä versiossa pelaajahahmot ovat ihmisten sijasta robotteja.

Verkkaisempi lähestymistapa

Alunperin räiskintäpelit olivat hyvin yksinkertaisia, joissa pelaajan tehtävänä oli juosta paikasta A paikkaan B sekä ampua vastustajat matkalla (esim. Doom, Quake). Pelien teemojen lähestyessä realismia myös pelien tehtävärakenteet monimutkaistuivat ja pelaajalle annettiin vaihtoehtoisia tapoja edetä. Project I.G.I (Eidos Interactive, 2000) painotti suoran konfliktin välttämistä, sillä mikäli pelaajahahmo aiheutti hälytyksen, hän sai niskaansa niin monta vihollista, että eteneminen kävi käytännössä mahdottomaksi. Myös Rainbow Six -peleissä pelaaja saa tehtäviä, joissa tarkoituksena on asentaa esimerkiksi salakuuntelulaitteet ja taistelu vihollisen kanssa johtaa tehtävän automaattiseen epäonnistumiseen.

Operation Flashpoint: Cold War Crisis (Codemasters, 2001) simuloi jalkaväriryhmän toimintaa. Pelaaja toimii ryhmänjohtajana ja käskyttää ryhmänsä tietokoneohjattuja jäseniä reaaliajassa. Peli vaatii paneutumista ryhmätaktiikkaan ja se on myös suosittu internetin moninpeli, jonka pelaajakunta koostuu aikuisemmasta ikäryhmästä. Pelin kehitysryhmä Bohemia Interactive kehitti epävirallisen jatko-osan nimeltä ArmA: Armed Assault (505 Games/Atari), joka julkaistiin vuonna 2006. Codemasters on tekemässä virallista jatko-osaa nimeltä Operation Flashpoint: Dragon Rising (tulossa 2009).

America’s Army (U.S Army/Ubisoft, 2002) on yhdysvaltojen armeijan tuottama jalkaväkisimulaatio, jonka yksi tarkoitus on houkutella uusia alokkaita palvelukseen. America’s Army vaatii pelaajan käyvän lävitse erilaisia koulutusvaiheita, ennenkuin hän pääsee varsinaiseen toimintaan käsiksi. Peli saavutti suurta suosiota ja se on myös suosittu moninpeli internetissä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana pelaaja on aina amerikkalaisten puolella terroristeja vastaan riippumatta siitä kummassa joukkueessa hän pelisession aikana pelaa.

Moninpelit ja sosiaalisuus

Quaken myötä internet-moninpelaaminen nousi huimaan suosioon. Nykyään suurin osa räiskintäpeleistä sisältää internet-moninpelin ja maailmassa lienee tuhansia klaaneja, joiden jäsenmäärät vaihtelevat tyypillisesti viidestä kahteenkymmeneen henkilöön. Klaanissa pelaamisen myötä pelaaminen saattaa muuttua yksinpelaamisen elämyskeskeisyydestä kohti moninpelien suorituskeskeisyyttä, jolloin tavoitteeksi muodostuu esimerkiksi virtuaalisen liigan tai turnauksen voittaminen.

Moninpeleissä suhtautuminen peliin saattaa muuttua jopa siinä määrin, että pelin sisältöä aletaan muuttamaan, jotta se soveltuu paremmin suorituskeskeiseen pelaamiseen. Pelin grafiikat asetetaan minimiasetuksille tai niitä muokataan, jotta vain tarvittava visuaalinen informaatio on esillä. Tällöin peli muuttuu yhä enemmän kohti abstraktia välinettä, jolla voidaan mitata pelaajien paremmuutta internetin taistelukentillä ja esimerkiksi pelityypin väkivaltainen perusluonne muuttuu täysin toissijaiseksi asiaksi. Klaanipelaaminen on hyvin sosiaalista toimintaa ja johtaa usein pitkäaikaisiin ystävyyssuhteisiin ja lopulta itse peli menettää yhä enemmän merkitystään klaanin jatkaessa eloaan vaikka pelin pelaaminen olisi jo lopetettu.

Muita tunnettuja räiskintäpelejä

Muita tunnettuja räiskintäpelejä ovat mm. tieteisfantasiaan painottuvat Unreal ja Unreal Tournament, jotka muistuttavat jossain määrin Quake -pelisarjaa. Myös Star Wars -elokuviin liittyvät Dark Forces ja Jedi Knight -pelisarjat olivat suosittuja. Pelikonsoleille kehitetyistä räiskintäpeleistä tunnetuinpia lienevät Halo, Gears of War, Resistance ja KillZone -pelisarjat, jotka painottuvat myöskin tieteisfantasiaan.

Realismiin kallellaan olevia tunnettuja räiskintäpelejä ovat mm. Battlefield, Medal of Honor ja Call of Duty -pelisarjat, jotka tarjoavat teemoiltaan toista maailmansotaa sekä nykypäivän konflikteja. Suomalaisen Remedy Entertainmentin kehittämät Max Payne ja Max Payne 2 -pelit veivät räiskintäpelaamisen kohti dekkarimaista film noir -teemaa. Crysis on erittäin näyttävä räiskintäpeli, joka on tullut kuuluisaksi laitteistovaatimuksiensa vuoksi. Left 4 Dead on zombie-elokuvista teemansa ottava selviytymispeli, jota voi pelata myös internetissä moninpelinä.

YouTube videopalvelussa löytyy videokuvaa tässä artikkelissa esitellyistä peleistä. Videomateriaalia on helppo etsiä laittamalla YouTuben hakuun pelin nimen ja “gameplay” sanan. Esimerkiksi “Quake gameplay” tai “Halo gameplay”.

Perehdyttämistehtävä kolmiulotteisten räiskintäpelien pariin

Internetissä on useita räiskintäpelejä, joita voi pelata täysin ilmaiseksi. Huomioi, että varsinkin uudemmat räiskintäpelit vaativat tehokkaan tietokoneen toimiakseen sulavasti. Perehdyttämistehtävän tarkoituksena on antaa konkreettisia kokemuksia räiskintäpeleistä. Pelatessasi pohdi väkivallan roolia pelissä ja omaa suhtautumistasi siihen. Tarkastele pelaamista myös suoriutumisen kannalta, onko peliä mielestäsi helppo pelata vai tuottaako näppäimistön ja hiiren yhteistyö hankaluuksia.

Linkkejä esimerkkipeleihin:

• .kkrieger (.theprodukkt, 2004) on hyvin pienikokoinen (96 kilotavua) yksin pelattava räiskintäpeli, jonka avulla pystyy tutustumaan kolmiulotteisten räiskintäpelien perusasioihin kuten ampumiseen ja liikkumiseen pelimaailmassa. Pelin voit ladata osoitteesta http://kk.kema.at/files/kkrieger-beta.zip ja voit purkaa lataamasi paketin vaikka työpöydälle. Peli koostuu vain yhdestä tiedostosta, jota tuplaklikkaamalla peli käynnistyy. Pelin kontrollit ovat yksinkertaiset:

Eteenpäin

Taaksepäin (S)

Vasemmalle (A)

Oikealle (D)

Hyppy (välilyönti)

Aseiden valinta (numeronäppäimet)

Ampuminen (hiiren vasen näppäin)

• Quake Live keskittyy pääasiassa vain internet-moninpelaamiseen. Pelin teema on sci-fi fantasia jossa pelaajat ottavat toisistaan mittaa areenoilla. Pelaamiseen tarvitaan kohtalaisen uusi tietokone ja web -selain. Peli asennetaan siirtymällä osoitteeseen http://www.quakelive.com ja asentamalla selaimen lisäosa, jonka avulla peli toimii. Pelaaminen on toistaiseksi täysin ilmaista, sillä peli on tällä hetkellä koekäytössä eli ns. beta -vaiheessa. Selaimen lisäosan asennuttua rekisteröidytään pelin verkkosivulle ohjeiden mukaisesti ja katsotaan virtuaalinen esittelykierros itse pelistä. Pelaajalle luodaan harjoitusottelu, jonka perusteella pelaajan taidot määritellään. Harjoitusottelun tarkoituksena on selvittää pelaajan taidot, jotta hänet voidaan laittaa pelaamaan muiden saman taitotason omaavien pelaajien kanssa. Pelin ohjekirja löytyy osoitteesta http://www.quakelive.com/#guide

• Combat Arms (Nexon, 2008) on nykyaikaiseen sodankäyntiin keskittyvä räiskintäpeli. Toisin kuin Quake Live, Combat Arms on teemaltaan realismia. Pelin pelaaminen on ilmaista (joskin pelaaja voi ostaa itselleen erilaisia hyödykkeitä oikealla rahalla) ja pelaamista varten pelaajan tulee luoda pelitili Nexonin järjestelmään osoitteessa http://combatarms.nexoneu.com/Intro.aspx. Pelitilin luomisen jälkeen pelaajan tulee ladata pelin asennustiedosto, jonka avulla peli asentuu tietokoneelle. Peli vaatii kohtalaisen uuden tietokoneen ollakseen pelattava. Toisin kuin Quake Live, Combat Armsin asentaminen kestää hieman pidempään sillä peli vaatii yli 700 megatavua tilaa kiintolevyltä. Pelin asennuttua peli voidaan käynnistää omasta pikakuvakkeesta tai Käynnistä -valikon sovellusluettelosta. Pelin ohjekirja löytyy osoitteesta http://combatarms.nexon.net/Fieldguide/DraftNotice.aspx (ohjekirjan navigointi yläpalkissa).

Kysymyksiä itseopiskelijalle tai ryhmäkeskusteluun:

• Onko esimerkkipelien asentaminen helppoa? Onko peleissä helppo päästä alkuun?
• Minkälaisia pelikokemuksia räiskintäpelit sinussa herättävät?
• Koetko räiskintäpelien väkivallan häiritsevänä?
• Minkälaisia haasteita koet räiskintäpelien pelaamisessa?
• Koetko pelaajahahmon ohjaamisen haasteelliseksi? Voisiko ohjaus mielestäsi olla intuitiivisempi?
• Minkälaiset räiskintäpelit kiinnostavat sinua? Fantasiaan vai realismiin pohjautuvat?
• Minkälaisen räiskintäpelin haluaisit itse suunnitella?
• Miten mielestäsi yksinpelikokemus eroaa moninpelikokemuksesta? Kumpi on sinulle mielekkäämpi räiskintäpeleissä?
• Keksitkö mitä hyötyä kolmiulotteisten räiskintäpelien pelaamisesta voisi olla?

Linkkivinkkejä kolmiulotteisista räiskintäpeleistä kiinnostuneille:

• Guide to FPS, artikkeli englanniksi räiskintäpeleistä: http://www.ugo.com/channels/games/features/firstpersonshooter/firstshotfired.asp
• Englanninkielisen Wikipedian laaja FPS artikkeli: http://en.wikipedia.org/wiki/First_person_shooter
• Lista ilmaisista räiskintäpeleistä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_free_first-person_shooters
• Ohjeita oman kolmiulotteisen räiskintäpelin tekemiseen FPS Creator -ohjelmalla: http://www.make-video-games.com/FPSCreator/FPSCreator-index.htm

5 kommenttia so far
Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.