Mobiilipelaaminen
© Janne Paavilainen, 2009
Mobiilipelaaminen on eräs peliteollisuuden nopeimmin kasvaneista osa-alueista. Mobiilipelaamisella tarkoitetaan pelaamista kannettavilla elektronisilla pelilaitteilla, jotka voidaan ottaa mukaan minne vain, kuten sana “mobiili” antaa olettaa. Mobiilipelaamisen historia alkaa jo 70-luvulta, kun ensimmäiset elektroniset kannettavat pelilaitteet saapuivat markkinoille. Nykyään mobiilipelaamiseen soveltuvia laitteita on monia, eikä mobiilipelaaminen rajoitu vain erityisesti siihen tarkoitukseen tehdyille laitteille.
Mobiilipelaamisen historiaa
Ensimmäiset elektroniset kannettavat pelilaitteet saapuivat markkinoille 70-luvulla. Mattel Auto Race (Mattel, 1976) oli ensimmäinen ja se sisälsi yhden pelin. Mobiilipelien alkuaikoina oli tyypillistä, että yksi laite vastasi yhtä peliä, eikä laitteilla pystynyt pelaamaan muita pelejä. Mattel Auto Race -pelissä pelaaja ohjasi pientä valopistettä kolmikaistaisella radalla, väistellen vastaantulijoita. Pelissä oli 99 sekunnin aikaraja ja neljä vaihdetta.
Mattel Auto Race -peliä huomattavasti suositummaksi tuli Mattel Electronic Football (Mattel, 1977) joka simuloi amerikkalaista jalkapalloa. Alunperin Sears tavarataloketju ei uskonut pelin olevan menestys, mutta myöhemmin peliä myytiin parhaimmillaan jopa 500,000 kappaletta viikossa helmikuussa 1978.
Varhaiset kannettavat pelilaitteet: Mattel Auto Race (1977) ja Mattel Electronic Football (1978). Kuvalähde: http://www.handheldmuseum.com
Vuonna 1979 julkistettu Microvision (Milton Bradley Company) oli ensimmäinen kannettava pelilaite jolla pystyi pelaamaan useampaa peliä. Pelit toimitettiin vaihtokaseteilla, mutta Microvision kärsi monista ongelmista (esim. laite oli äärimmäisen herkkä staattiselle sähkölle), joten tuotanto lopetettiin vuonna 1981.
Microvision (1979) oli ensimmäinen kannettava elektroninen pelilaite, jossa oli vaihdettavat pelikasetit. Kuvalähde: http://www.strategygamersworld.com
Gunbei Yokoi, Nintendon työntekijä, huomasi junamatkallaan tylsistyneen liikemiehen joka leikki taskulaskimellaan. Yokoi tarkkaili miehen puuhastelua taskulaskimensa parissa ja sai idean kannettavasta pelilaitteesta. Vuonna 1980 Nintendo julkaisi ensimmäiset Game & Watch kannettavat pelilaitteet, jotka tulivat huippusuosituiksi. Game & Watch -pelilaitteet oli tyypillisesti joko yksi tai kaksi näyttöä ja erityinen nelisuuntainen, plus-merkin näköinen D-Pad ohjain, josta tuli myöhemmin standardi peliteollisuudessa. Game & Watch -pelilaitteet sisälsivät yhden pelin, jossa oli yleensä kaksi valittavaa vaikeustasoa. Tämän lisäksi pelilaitteissa oli kello ja herätys. Erilaisia Game & Watch pelilaitteita tuotettiin useita kymmeniä ja ne ovat myyneet miljoonia maailmanlaajuisesti. Pelilaitteiden tuotanto lopetettiin vuonna 1991.
Nintendo Game & Watch pelilaitteista oli kaksi mallia, yksi- ja kaksiruutuinen. Kuvalähde: Wikipedia.
Yokoi oli vastuussa myös Game Boy (Nintendo, 1989) pelilaitteen suunnittelusta, josta tuli maailman suosituin kannettava pelilaite. Game Boy, Game Boy Color (Nintendo 1998) ja Game Boy Advance (Nintendo, 2001) pelilaitteet ovat myyneet yli 200 miljoonaa kappaletta. Osasyy alkuperäisen Game Boy -pelilaitteen suosioon oli Tetris (Aleksei Pažitnov, 1985), venäläinen pulmapeli jota jaettiin Game Boy -pelilaitteen mukana. Myös muut valmistajat kuten Sega ja Atari tuottivat omat kannettavat pelilaitteet, mutta ne eivät koskaan nousseet niin suoreen suosioon kuten Game Boy ja sen myöhemmät versiot.
Alkuperäinen Nintendo Game Boy vuodelta 1989. Kuvalähde: Wikipedia.
Mobiilipelaaminen muuttui vuonna 1997 kun Nokia julkaisi 6110 matkapuhelimen, johon oli liitetty Snake -peli eli tuttavallisemmin matopeli. Matopeli perustui 70-luvun arkadipeliin ja siitä tuli välittömästi klassikko. Matopeli löysi tiensä lähes jokaiseen Nokian uuteen matkapuhelimeen, ja se on todennäköisesti maailman levinnein digitaalinen peli. Pelin kehittäjä, Taneli Armanto, sai vuonna 2005 erityispalkinnon Mobile Entertainment Forum -järjestöltä työstään mobiiliviihteen hyväksi.
Vuosituhannen vaihteessa värinäytöt yleistyivät matkapuhelimissa ja matkapuhelinpelien ulkoasu parantui huomattavasti. 2000 -luvulla markkinoille saapui muiden valmistajien kannettavia pelilaitteita (esim. Game Park 32, Tapwave Zodiac, Gizmondo) mutta ne eivät koskaan saavuttaneet suurta suosiota pelaajien keskuudessa. Nokia yritti yhdistää matkapuhelinta ja kannettavaa pelilaitetta kehittäen Nokia N-Gage -pelipuhelimella (Nokia, 2003), mutta laitteesta ei koskaan tullut tarpeeksi suosittua ja tuotanto lopetettiin.
Nokia N-Gage pelipuhelin lanseerattiin vuonna 2003. Kuvalähde: Wikipedia.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen tärkeimmiksi kannettaviksi pelilaitteiksi ovat muodostuneet Nintendo DS, (Nintendo, 2004), Playstation Portable eli PSP (Sony, 2004) sekä iPhone ja iPod Touch laitteet (Apple, 2007). Nokia on myös kilpailussa mukana N-sarjan älypuhelimilla, joilla voi ladata pelajä N-Gage pelipalvelusta. Myös tavanomaisille matkapuhelimille ja jopa digitaalikameroille on saatavilla erilaisia pelejä, mutta näiden laitteiden peliominaisuudet jäävät selvästi jälkeen edellä mainituista laitteista. Kannettavien pelilaitteiden selkein etu matkapuhelimiin on paremmat ohjauskontrollit, sillä matkapuhelimet luonnollisesti suunnitellaan pääasiassa kommunikointia eikä pelaamista silmälläpitäen. Matkapuhelinvalmistajat eivät ole kuitenkaan unohtaneet pelaamista, sillä Nokian lisäksi Samsung ja Sony Ericsson ovat yrittäneet ottaa myös pelaajien tarpeita huomioon joissain matkapuhelinmalleissaan.
Nykypäivän mobiilipelaamiseen soveltuvia laitteita: Nintendo DS, Nokia N78 & N96 -älypuhelimet, Apple iPhone ja Sony Playstation Portable. Kuvalähteet: Wikipedia, http://www.cellaz.com, http://www.thehumanmanualonline.com, http://www.puolenkuunpelit.com
Mobiilipelaamisen nykypäivää
Nykyajan kehittyneemmät mobiilipelit muistuttavat hyvin pitkälti 90-luvun lopun konsolipelejä. Kannettavien pelilaitteiden ja matkapuhelimien teho on kasvanut ja näytöt ovat sekä väririkkaita että tarkkoja. Pelityyppien kirjo on yhtä laaja kuin tietokone- ja konsolipeleissä. Usein tietokoneelle tai pelikonsolille tuotetuista hittipeleistä tehdään yksinkertaisemmat versiot mobiilipelilaitteille.
Ehkä suosituin mobiilipelityyppi on ns. kasuaalipelit (engl. casual games) joita saatetaan kutsua myös pikkupeleiksi, pulmapeleiksi, minipeleiksi tai vastaavaa (kts. tarkemmin tämän sivuston kohta “ajanvietepelit”). Näissä peleissä pelisession pituus on yleensä vain muutamia minuutteja, joten ne sopivat hyvin mobiilipelaamiseen kulttuuriin, jota leimaa hetkellisyys ja äkkinäiset keskeytykset esimerkiksi tulevan puhelun muodossa matkapuhelimen tapauksessa. Selkeä ero varsinkin matkapuhelinpeleissä verrattuna tietokone- ja konsolipeleihin on se, että matkapuhelinpelejä pelataan usein ilman ääniä, koska pelaaja ei halua herättää ylimääräistä huomiota esimerkiksi linja-autossa tai junassa matkustaessaan.
Toki mobiilipelilaitteilla pelataan myös kotona ja muissa paikoissa, joissa voidaan viettää ajallisesti pitkiäkin aikoja. Esimerkiksi Nokian tekemän tutkimuksen mukaan matkapuhelimilla pelattiin keskimäärin n. 30 minuutin mittaisia pelisessioita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pelejä pelattaisi liikkeellä ollessa sillä n. 60% vastaajista kertoi pelaavansa mobiilipelejä matkapuhelimella ollessaan liikkeellä.
Nykyisin kannettavat pelilaitteet ja matkapuhelimet sisältävät kehittyneet verkko-ominaisuudet, joiden ansiosta laitteilla on usein nopea yhteys internetiin. Tämä mahdollistaa uudenlaisten pelien pelaamisen, sekä tietysti moninpelaamisen verkon yli. Moninpelaaminen ei kuitenkaan ole vielä läheskään niin yleistä mobiilipelilaitteilla kuin tietokoneilla ja pelikonsoleilla. Tämä saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, sillä erityisesti Applen iPhone ja iPod Touch laitteille on julkaistu useita pelejä, joita voidaan pelata moninpelinä internetissä. Mikäli mobiilipelilaitteessa on internet-selain, voidaan sen avulla pelata useimpia selainpelejä joita on esimerkiksi Facebookin kaltaisissa sosiaalisen median verkkopalveluissa.
Jatkuva yhteys internetiin ja spontaanit pelisessiot luovat uusia mahdollisuuksia asynkronisille peleille. Asynkronisissa peleissä peli pyörii taustalla riippumatta siitä onko pelaaja kirjautuneena peliin sisään vai ei. Pelaajan ei välttämättä tarvitse tehdä muuta kuin tarkistaa pelitilanne muutaman kerran päivässä ja tehdä ohjaavia valintoja pelissä etenemiseksi. Asynkronisia pelejä voidaan pelata millä tahansa laitealustalla, mutta sekä tutkijoiden että pelikehittäjien mielestä kannettavat pelilaitteet ovat erityisen sopivia tämän tyyppisten pelien alustoiksi. Pelilaitteiden kulkiessa pelaajien mukana on myös mahdollista pelata pitkäkestoisia pelejä, jotka lomittuvat arkeen. Nämä pelin ja arjen rajaa häivyttävät pervasiiviset pelit käyttävät usein hyväkseen mobiililaitteiden monia teknisiä ominaisuuksia (paikkatietoa, kameraa jne).
Perehdyttämistehtävä mobiilipelien pariin
Mobiilipelaamisen maailmaan pääset helpoiten mukaan tarkistamalla onko matkapuhelimessasi valmiiksi asennettuja pelejä. Mikäli pelejä ei matkapuhelimestasi löydy valmiina, niitä on mahdollisesti saatavilla operaattorisi verkkopalvelussa. Matkapuhelinpelit maksavat yleensä muutamia euroja mahdollisten datasiirtomaksujen lisäksi. GetJar -verkkosivulta voit ladata mobiilisovelluksia suoraan tietokoneellesi ja siirtää ne myöhemmin datasiirtokaapelilla tai vaikkapa Bluetooth yhteydellä matkapuhelimeesi.
Muista aina tarkistaa, että lataamasi sovellus on tarkoitettu toimimaan myös matkapuhelimessasi. Useimmat verkkopalvelut kysyvät matkapuhelimesi tyyppiä etsiessäsi hyötyohjelmia tai pelejä.
- Siirry matkapuhelinoperaattorisi verkkosivuille ja etsi tietoa matkapuhelinpeleistä. Valitse jokin peli (muista tarkistaa yhteensopivuus!) ja lataa se matkapuhelimeesi. Tutustu lataamaasi peliin ja pelaa sitä muutaman kerran viikon ajan.
- Mikäli et halua tai osaa ladata pelejä matkapuhelimeesi, kysy ystäviltäsi mikäli heillä on pelejä matkapuhelimissaan. Mikäli pelejä löytyy, tutustu niihin ja keskustele niistä ystäviesi kanssa.
- Selvitä YouTube videopalvelun avulla minkälaisia pelejä on saataville esimerkiksi Nintendo DS ja Sony Playstation Portable -pelilaitteille.
Kysymyksiä itseopiskelijalle tai ryhmäkeskusteluun:
- Koitko haasteita asentaessasi pelejä matkapuhelimeesi?
- Onko matkapuhelimella pelaaminen helppoa vai hankalaa?
- Milla tavoin pelikokemus mahdollisesti eroaa tietokoneella tai pelikonsolilla pelatessa?
- Keskustelkaa ryhmässä mobiilipelikokemuksista. Ovatko ryhmän jäsenet pelanneet mobiililaitteilla? Minkälaisilla ja minkälaisissa tilanteissa?
- Miettikää mobiilipelaamisen motiiveja. Missä ja miksi mobiilipelejä pelataan?
- Tutustukaa verkossa eri matkapuhelinoperaattoreiden pelisivustoihin. Minkätyyppisiä pelejä matkapuhelimille on tarjolla ja onko niistä tarpeeksi tietoa saatavilla?
Linkkivinkkejä mobiilipelaamisesta kiinnostuneille:
- GetJar, ilmaisia hyötysovelluksia ja pelejä matkapuhelimille: http://www.getjar.com/
- Pocket Gamer, brittiläinen sivusto mobiilipeleistä ja -pelaamisesta: http://www.pocketgamer.co.uk/
- Nokia N-Gage -pelipalvelu: http://www.n-gage.com/
1 kommentti so far
Jätä kommentti
Pelitieto.net 
Usein lapset (ja aikuiset) ”rakastavat” pieniä mobiililaitteitaan. Tehokkaat kosketusnäyttöiset mobiililaitteet, joissa on ikonikäyttöliittymä tulevat korvaamaan Lap Topin alakoulukäytössä. Ne ovat mainioita käyttöliittymiä oppimiseen ja oppimisen dokumentointiin, jakamiseen ja reflektointiin muutenkin kuin pelillisesti.
kommentti Kirjoittanut Jouni A. Kaipainen 25 huhtikuun, 2009 @ 2:57 am