Pelitieto.net


Tehtäviä ja jatkopohdittavaa

Tietokonepelit lapsen kehityksen kannalta ja kouluopetuksen sisällöissä

© Antti Syvänen, 2009

Lapsen kehityksen keskeinen mekanismi on leikki, johon ihmisellä on sisäsyntyinen tarve.  Leikin kautta oppiminen palvelee etenkin eri kehitysvaiheiden kehitystehtäviä, jotka monipuolistuvat pienen lapsen motorisesta kehityksestä aina nuoren aikuisen oman identiteetin muotoutumiseen. Tietokonepelit ovat tämän myötä myös kehittävässä roolissa, jota tutkijat ovat viime vuosina alkaneet ymmärtää paremmin. Tutkijat ovat muun muassa alkaneet puhua uudesta sukupolvesta, jonka tieto- ja osaamispääoma on karttunut pelien tukemana ja jolla tämän myötä on aiemmista polvista poikkeavia toimintatapoja ja oppimisorientaatioita.

Pelien merkitys muuttuu iän myötä

Pelien merkitys vaihtelee lasten iän mukaan. Leikki ja pelaaminen ovat osa lapsen luontaista kehitystä, joiden muodot monipuolistuvat iän karttuessa. Tietokonepelien osalta pelaamisen ja kehittymisen suhdetta on pelien runsaan kirjon myötä hankalaa eritellä tarkkojen kehitysvaiheiden tai ikäkausien mukaan. Erittely on kuitenkin mahdollista alle kouluikäisten, alakouluikäisten sekä yläkouluikäisten ja sitä vanhempien nuorten kehityksen kannalta. Alle kouluikäisillä tietokonepelien ei katsota erityisemmin tukevan lapsen ikään kuuluvia kehitystarpeita, kuten karkeamotoriikan kehittymistä. Kouluikäisten katsotaan puolestaan saavuttaneen riittävät kognitiiviset ja motoriset kyvyt, joita pelit edellyttävät: monipuolinen ongelmanratkaisu, sosiaalinen vuorovaikutus ja silkka motorinen näppäryys. Viihteellisten pelien ohella kehitetään jatkuvasti oppimistarkoitukseen suunnattuja pelejä, jotka soveltuvat suoraan kouluopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Oppimispelit pyrkivät hyödyntämään samoja pelillisiä mekanismeja kuin viihdepelit; pelin haasteellisuuden kasvattaminen sen edetessä, lapsen aktiivisen toiminnan ylläpitäminen, yhdessä pelaaminen, nopea palautteen ja palkkion anto (drill-and-practice), uteliaisuuden herättäminen ja samaistuminen pelihahmoon. Vaikka viihteelliset pelit voivat palvella kehitystarpeita, on erotuksena oppimispeleihin huomioitava, ettei viihteellisten pelien tukema oppiminen sekä taitojen ja tiedon karttuminen sinänsä ole pelin tavoite. Kyseessä on siis pelissä etenemistä edesauttava pelaamisen tuotos. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi pelien edellyttämä nopea ja aktiivinen ongelmanratkaisu ja päättelykyky. Pelissä menestyminen voi edellyttää myös niiden aihealueen paikoitellen syvällistä tietopohjaa.

Alaluokilta lähtien lapsen elinpiiri laajenee uusien kavereiden ja kiinnostusten myötä. Samanaikaisesti tietokonepeleille löytyy monipuolinen rooli osana laajentunutta elinpiiriä. Pelityyppien ja -teemojen valtaisa kirjo voi laajentaa lapsen kiinnostuksen kohteita, sillä eri aihepiireihin keskittyvät pelit voivat innostaa lapsia tutustumaan aiheeseen lähemmin. Esimerkiksi rullalautailu on tullut monelle tutuksi ensin Tony Hawk-skeittipeleistä, tai pelien fantasiaroolipelihahmojen vaatteiden suunnittelu on johtanut monet ompeluharrastuksen piiriin. Pelaajayhteisö ei yleensä toimi vain peliympäristössä vaan pitää yhteyttä mm. keskustelufoorumeilla, joilla pelaajat esimerkiksi antavat toisilleen pelivinkkejä. Usein tietokonepelejä harrastavan ensikosketus Internetiin liittyy pelejä koskevan viestinnän ohella esimerkiksi tiedonhakuun. Paljon pelaava lapsi voi kokea olevansa taitava Internet-viestimien taitava käyttäjä ja tiedonhakija jo ennen kuin verkkoviestinnän merkityksiä tai jäsentyneen tiedonhaun ja verkkolähteiden kriittisen arvioinnin tapoja on käsitelty kotona tai kouluopetuksen piirissä. Tämän myötä lapselle voi olla keskimääräistä oppilasta vaikeampaa keskittyä kuuntelemaan tietokoneen käyttöä koskevien ohjeita. Osoittamalla tuntevansa riittävästi peliharrastusta, jonka tuella osaamista on lapselle karttunut, on opettajalla paremmat toimintamahdollisuudet ohjata oppilaan verkkoviestinnän taitojen kehitystä. Toisaalta, jos lapsi ei pääse koulutyössä kehittämään hankkimaansa osaamista voi hän turhautua ja kokea etteivät hänen vahvuutensa tule huomioiduiksi.

Kun yläluokkaikäisten lasten päättelykyky kehittyy ja monipuolistuu, myös soveltuvien pelien tarjoamat haasteet monipuolistuvat. Nuoren kehitystarpeisiin kuuluvat etenkin oman identiteetin muodostaminen mm. auktoriteetteja kyseenalaistamalla, jolloin pelien ympärille muodostuvien nuorisokulttuurien muodoilla on entistä keskeisempi rooli nuoren elämässä. Erityisen monipuolisia nuorisokulttuurin muotoja on kehittynyt etenkin verkkoroolipelien ympärille. Verkkoroolipelien fantasiamaailmat itse määriteltävine sääntöineen antavat luonnostaan mahdollisuuden kokeilla erilaisia rooleja ja tapoja sovitella pelaajaryhmän yhteisiä pelisääntöjä.

Tietokonepelien soveltuvuus tulee käytännössä tutuksi vanhemmille ja opettajille pelipakkausten kannesta löytyvän PEGI-ikäluokitusjärjestelmän muodossa. PEGI-järjestelmän tarkoituksena on suojata ikäryhmille sopimattomalta sisällöltä kuten seksiltä, väkivallalta ja voimakkaalta kielenkäytöltä. PEGI-ikärajat on ensisijaisesti tarkoitettu ohjaamaan pelien ostamista ja myyntiä: niiden avulla pelejä ostavat vanhemmat pystyvät arvioimaan pelien soveltuvuutta, sekä pelien myyntiä voidaan kohdistaa sopivan ikäisille lapsille. Jotta pelaamisen negatiivisilta vaikutuksilta vältytään, on PEGI-ikärajan noudattamisen ohella vanhempien vähintään yhtä tärkeää olla perillä itse lasten pelaamismääristä ja peliharrastuksen tasapainoisuudesta; aikuisen tulee asettaa rajat pelaamiselle. On myös huomattava, että PEGI-ikärajat eivät huomioi soveltuvuutta lapsen eri kehitysvaiheisiin. Esimerkiksi Sim City -kaupunginrakennuspelillä on 3+ PEGI-ikäraja, mutta käytännössä se vaikeusasteensa takia soveltuu vasta alakouluikäisille.

Pelien mukana tuleva käyttölupa eli lisenssi määrää tavallisesti luvallisen käytön rajat kuten käyttäjien sallitun lukumäärän ja sen, saako ohjelmasta valmistaa ylimääräisiä kopioita opetuskäyttöön. Opetuksessa käytettävien pelien tulee aina olla myös laillisesti hankittuja. Pelien opetuksellinen käyttö kuuluu sitaattioikeuteen ja on siten luvallista toimintaa, kunhan se hyvän tavan mukaisesti ottaa pelistä lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Näin ollen esimerkiksi tietokonepelien pelaaminen dataprojektorin välityksellä on sitaattioikeuden piirissä.

Viihteellisten tietokonepelien huomioiminen kouluopetuksessa

Lähtökohtana tietokonepelien tuomiseen kouluopetuksen piiriin tuleekin olla lasta kuulevan pelien maailmaa koskevan keskustelusuhteen luominen ja ylläpitäminen, jolle rakentaa kohti molemminpuolista ymmärrystä pyrkivän kasvatussuhteen. Vanhempien lisäksi myös opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten tulisi tutustua lasten ja nuorten pelimaailmoihin ja löytää itselleen sopiva rooli suhteessa tietokonepelien pelaamiseen. Peleihin voi tutustua esimerkiksi lukemalla peliarvosteluja pelilehdistä ja verkkosivustoilta. Samalla voi pelien moni-ilmeisyyteen tutustumalla pyrkiä ymmärtämään eri pelityyppejä pelaavien nuorten ja lasten eroavaisuuksia tavoissa toimia ja ajatella. Opettajien tulisi tuntea vähintään pelityypit ja -teemat. Tosin mitä laajempi omakohtainen pelimaailman tuntemus opettajalla on, sitä helpompaa viihteellisten tietokonepelien huomioinen kouluopetuksessa. On hyvä miettiä itselle parhaiten sopivat keinot päästä osalliseksi lasten ja nuorten pelien maailmaan. Toimiva tapa päästä alkuun voi esimerkiksi olla järjestää luokan pelipäiviä, jolloin lapset saavat esitellä tai opettaa suosikkipeliensä pelaamista.

Tarkempi tutustuminen voi antaa opettajalle virikkeitä hyödyntää pelien sisältöjä eri oppiaineiden opetuksessa. Pelien sisältöjen tuntemus on tärkeää, sillä pelattavuuden parantamiseksi on esimerkiksi historiallisissa peleissä usein otettu vapauksia yksityiskohdissa. Esimerkiksi Civilization -pelisarjassa kuvatut tieteen edistymisen vaiheet pitävät pääpiirteittäin paikkansa, mutta lähempi tarkastelu paljastaa puutteet nopeasti. Tosin tämänkaltaiset pelien puutteet voivat toimia myös hyviä opetuksen lähtökohtina, joilla voidaan parantaa lasten pelien kriittistä lukutaitoa ja integroida opetusta heidän kokemusmaailmaansa. Eri aikakausille sijoittuvat pelit, voivat toimia historian aineenopetuksessa. Total War -pelisarjan sekä sotaa simuloiva, että sodankäynnille järjestäytynyttä yhteiskuntaa kuvaava strategiapeli antaa jo hyvin seikkaperäisen peruskäsityksen mitä totaalinen sota on eri aikakausina tarkoittanut. Pelit tarjoavat myös mahdollisuuden simuloida abstrakteja käsitteitä, kuten esimerkiksi Spore –evoluutiopelillä evoluution toimintaperiaatteita tai Sim City -pelillä yhdyskuntasuunnittelun periaatteita. Urheilupelit, kuten Electronic Arts:n FIFA -pelisarja voi auttaa pelisääntöjen omaksumista, kentällä sijoittumisen ja strategisen ajattelun kehittymistä perinteistä fläppitaulua paremmin. On hyvä kuitenkin muistaa mielekkään opetussuunnitelmallisen hyödyntämisen edellytyksenä olevan myös laajempaan pelikulttuurin muotoihin ja käytänteisiin tutustuminen. Näitä ovat esimerkiksi verkkoroolipelien rikkaat vieraan kielen luku- ja kirjoitustaitoa kehittävät käytännöt kielellisessä ilmaisussa, pelihahmojen suunnittelun luova panos, tiedon hakeminen ja soveltaminen ja fanifiktion kirjoittaminen.

Toinen lähestymistapa viihteellisten tietokonepelien huomioimiseen kouluopetuksessa on pelien viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden opetussuunnitelmallinen kehittäminen. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden yleisiksi päämääriksi on asetettu:

…kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

Tietokonepelejä ei siis sellaisenaan mainita koulunviestintä ja mediataidon aihekokonaisuuden sisältönä, mutta mukauttamalla opetussuunnitelmaa voidaan seuraavanlaisia tietokonepelejä käsittelevän kouluopetuksen tavoitteita ja sisältöjä muodostaa:

Opetuksen tavoitteet

Oppilas oppii

  • käsittelemään pelien sisältöjä monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden näkökantoja
  • kehittämään peleissä hankkimiaan tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa
  • suhtautumaan kriittisesti pelien sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja
  • käyttämään verkkoyhteisön viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

Keskeiset sisällöt

  • peleihin liittyvä omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö peleihin liittyvissä tilanteissa
  • pelien sisältöjen ja pelimekanismien erittely ja tulkinta, pelien ja kouluympäristön ongelmanratkaisun ja tiedonhankinnan väliset erot, pelien monimediaalisuus
  • pelien rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, pelien kuvaaman maailman suhde todellisuuteen
  • yhteistyö peleissä ja koulutyössä
  • pelien kriittinen arviointi ja turvallisuus
  • peleihin liittyvät viestinnälliset välineet, niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka

Pohdittavaa

Pelien mahdollisista hyödyistä ja haitoista lapsen kehityksen kannalta käytävä keskustelu jatkuu. Seuraavat kysymykset pyrkivät auttamaan oman näkökulman ottamista keskusteluun:

  • Tutustu verkon peliyhteisöihin ja pelien keskustelupalstoihin. Minkä pelityyppien verkkoyhteisöt ovat aktiivisimpia, mitkä keskusteluaiheet ovat suosituimpia? Millaisia eroja keskusteluaiheissa on poikien ja tyttöjen sekä eri-ikäisten lasten välillä?
  • Pohdi omaa käsitystäsi lasten ja nuorten pelien pelaamisesta. Onko se muuttunut tiedon lisääntyessä? Millaisten ajattelu- ja toimintatapojen omaksuminen olisi opettajalle hyödyllisin pyrittäessä rakentavaan pelien maailman käsittelyyn osana viestintä- ja mediataitojen aihekokonaisuuksia?
  • Millaisia erityistaitoja näet paljon pelaavilla koululaisilla? Entä millaisia puutteita taidoissa?

Lisätietoja ja lukemista

Linkkejä

Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tuottama tekijänoikeusopas. Opas keskittyy kouluopetukseen liittyviin tekijänoikeuksiin
http://www.kopiraitti.fi/luokka.html

Lasten vanhempien pelien valintaa auttava sivusto
http://www.peliraati.fi/

Mediakasvatuskeskus Metkan pelimedia-oppimateriaali
http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=61

Peleille asetetut PEGI-ikärajat
http://www.pegi.info
http://www.vet.fi/pelit_ikarajaluokitus.php

Peliyhteisöjen keskustelufoorumeja
http://www.aapeli.com/
http://www.peliplaneetta.net/

Pelilehtiä: peliarvosteluja, kuvia peleistä
http://www.pelit.fi/
http://pelaajalehti.com/
http://www.gamereactor.fi/

Peruskoulun Opetussuunnitelma: Viestintä- ja mediataito
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,17908,1840,2420

Kirjallisuutta

Lahikainen, A.R. , Hietala, P., Inkinen, T., Kangassalo, M., Kivimäki, R. & Mäyrä, F.  (toim.) 2005. Lapsuus media-maailmassa. Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Tampere: Gaudeamus.

Piironen, L. (toim.) 2004. Leikin pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY.

Prensky, M. 2007. Digital Game-Based Learning. New York: Paragon House.

Scarlett, W.G., Naudeau, S., Salonius-Pasternak, D. & Ponte, I. (toim.) 2005. Children’s Play. Thousand Oaks: Sage Publications Inc.

Valkenburg, P.M. 2004. Children’s Responses to the Screen. Mahwah, New Jersey: Lawrence Earlbaum Associates Inc.

Lapsen kehityksen keskeinen mekanismi on leikki, johon ihmisellä on sisäsyntyinen tarve.  Leikin kautta oppiminen palvelee etenkin eri kehitysvaiheiden kehitystehtäviä, jotka monipuolistuvat pienen lapsen motorisesta kehityksestä aina nuoren aikuisen oman identiteetin muotoutumiseen. Tietokonepelit ovat tämän myötä myös kehittävässä roolissa, jota tutkijat ovat viime vuosina alkaneet ymmärtää paremmin. Tutkijat ovat muun muassa alkaneet puhua uudesta sukupolvesta, jonka tieto- ja osaamispääoma on karttunut pelien tukemana ja jolla tämän myötä on aiemmista polvista poikkeavia toimintatapoja ja oppimisorientaatioita.


4 kommenttia so far
Jätä kommentti

Tälle sivustolle voisi lisätä tietoa pelien käyttöoikeuksista koulussa. Esim. saako koulussa pelata kaupallisia pelejä dataprojektorin välityksellä kun tarkastellaan pelien hyötyjä ja haittoja.

kommentti Kirjoittanut Jouni A. Kaipainen

Kiitos hienosta sivustosta – tätä tarvitaan! Täälläkin lisää vinkkejä ja keskustelua kasvattajille http://www.peliraati.fi/

kommentti Kirjoittanut Sanna Vahtivuori

Hei!

En ole sivustoa vielä ehtinyt kuin silmäillä (hyvältä näyttää), mutta jäin miettimään, olisiko koko sivuston aineistosta mahdollista luoda pdf-tiedostoja yms? Tekstiä on paljon, mikä ei sinänsä ole yhtään huono asia, mutta sen lukeminen voi monilta tyssätä sen nettipohjaisuuteen. Helppolukuinen tulostettu versio toimisi ehkä paremmin juuri vanhemmille ihmisille ja levitettäväksi.

kommentti Kirjoittanut Matias Löyttyniemi

Osio on päivitetty.

kommentti Kirjoittanut Antti




Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s



%d bloggers like this: