Pelitieto.net


Johdanto

Pelikulttuurin peruskurssi

© Frans Mäyrä, 2009

Pelitieto.net on verkkosivusto, joka tarjoaa tiiviin paketin tietämystä siitä, millaisia digitaaliset pelit ovat, mitä ne tarjoavat pelaajilleen ja kuinka niitä voi lähestyä erityisesti koulumaailman lähtökohdista. Pelitiedon lähtökohtana on aina oma pelikokemus.

Digitaalisten pelien peruskurssin tarve

Nuorten ikäluokkien ja digitaalisen kulttuurielämän siirtyessä yhä tiiviimmin peleihin ja verkkomaailmoihin on opettajien ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tärkeää tuntea pelikulttuurin ja pelilajityyppien perusteet. Tämä edesauttaa paitsi peleihin liittyvien mediakasvatustavoitteiden toteutumista, myös laajemmin eri ikäluokkien välisen keskusteluyhteyden säilymistä ja syventymistä.

Laajemmin koko suomalaiselle yhteiskunnalle on nykytilanteessa erittäin arvokasta edistää opettajien ja digitaalisten pelisukupolvien yhteyttä ja keskinäistä ymmärrystä. Pelien peruskurssi -hanke on toteuttanut verkkoympäristöön avoimen itseopiskelumateriaalikokonaisuuden joka tarjoaa opettajille suunnatun, ohjatun reitin paneutua pelien historiaan, kehitykseen ja suosituimpien lajityyppien keskeisiin piirteisiin. Materiaalia on lisäksi mahdollista hyödyntää monipuolisesti erilaisten koulutusten ja peleihin liittyvien perehdyttämistoimien tukena. Materiaali on avoimesti hyödynnettävissä, ja sen koulutuskäyttöön ei tarvita erillisiä lupia. Tekstien mahdollinen uudelleenjulkaisu edellyttää kuitenkin aina erillistä lupaa kirjoittajilta.

Pelitieto-sivuston materiaalit on suunnattu opettajille, mutta niistä voi olla hyötyä myös muille peleistä kiinnostuneille ja esimerkiksi pelitietämystään päivittäville vanhemmille. Heille on lisäksi erityisesti suunnattu www.peliraati.fi -sivusto, joka käsittelee uusimpia pelejä ja tarjoaa vinkkejä kasvattajille. Pelitieto-sivusto pyrkii luomaan eri pelityypeistä laajemmin taustoitettua kuvaa ja painottuu siksi Peliraatia enemmän hieman vanhempiin peleihin joilla on omassa lajityypissään jo klassikkoasema. Pelitieto-sivusto pyrkii myös huomioimaan mahdollisuudet liittää pelit ja pelillisyys koulutyön osaksi. Tällä alueella opettajia rohkaistaan aktiivisuuteen ja omiin kokeiluihin.

Kirjoittajat kiittävät Opetusministeriötä tuesta hankkeelle ja Suomen eOppimiskeskusta hankkeen käytönnön järjestelyistä. Kirjoittajien tieteellisen kotiyhteisön on tarjonnut Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos (ent. hypermedialaboratorio), jonka piirissä on jo vuosia aktiivisesti harjoitettu pelitutkimusta.

Sivuston sisältö, rakenne ja kirjoittajat

Pelitieto-sivusto jakaantuu tämän johdannon lisäksi yhteensä 12 eri osa-alueeseen. Sivuston tavoitteena on sekä rakentaa yleiskuvaa digitaalisesta pelaamisesta, että tarjota välineitä syvemmälle menevään perehtymiseen. Koska digitaalisten pelien kirjo on vuosikymmenien aikana kehittynyt laajaksi ja erilaiset pelit usein poikkeavat perustavasti toisistaan, käsitellään merkittävimpiä pelityyppejä omissa artikkeleissaan. Seuraavassa on mainittuna sivuston käsittelemät osa-alueet, sekä tutkijat jotka ovat vastanneet kunkin osan kirjoittamisesta:

  1. Johdanto, ohjeita käyttäjälle: tietoa pelaamisen muodoista ja pelikulttuureista (Frans Mäyrä)
  2. Digitaalisten pelien historiaa, mm. teknologian kehityksen pääpiirteet, suosituimmat peliympäristöt ja pelikulttuurien muotoutuminen (Tanja Sihvonen & Frans Mäyrä)
  3. Oppimispelit ja hyötypelaaminen (Hannamari Saarenpää)
  4. Ongelmanratkaisua ja ajanvietettä: casualpelien ja -pelaamisen piirteitä (Annakaisa Kultima)
  5. Toimintaa ja jännitystä: sota- ja kamppailupelien piirteitä (Janne Paavilainen)
  6. Seikkailupelit: tarinaan keskittyvien pelien esimerkkejä (Frans Mäyrä)
  7. Roolipelit: yksin ja yhdessä pelatut fantasiamaailmat (Jaakko Stenros)
  8. Simulaatiot ja strategiapelit: rakentamisen ja hallinnan haasteet (Tanja Sihvonen)
  9. Seurapelaaminen: musiikkia ja fyysistä liikettä (Annakaisa Kultima & Jaakko Stenros)
  10. Verkkoyhteisöt: pelipalveluja ja pelaajien sosiaalisuutta (Jani Kinnunen)
  11. Digitaalinen ja verkkoon siirtyvä rahapelaaminen (Jani Kinnunen)
  12. Mobiilipelaaminen: kännykät ja käsikonsolit pelaajien arjessa (Janne Paavilainen)
  13. Tehtäviä ja jatkopohdittavaa: pelien hyödyntämisen mahdollisuuksia kouluopetuksen ja oppilastoiminnan osana (Antti Syvänen)

Johdannon ja historiajakson jälkeen sivusto siis keskittyy käsittelemään seitsemää keskeistä pelityyppiä (osat 3-9). Lisäksi sivustolla otetaan tarkempaan analyysiin kolme eri pelityypit ylittävää erityistapausta (osat 10-12) ja lopussa tarjotaan pohdintoja erityisesti pelien ja koulumaailman yhdistämiseen (osa 13).  Pelien lajityyppikysymykset eivät ole alan tutkimuksessakaan vakiintuneita, mutta Pelitieto-sivusto seuraa peliharrastajien parissa kehitettyjä käytäntöjä suosituimpien lajityyppien nimeämiseen. Tavoitteena on että sivuston käyttäjä kehittää sen avulla valmiuksiaan osallistua peleistä käytävään kriittiseen keskusteluun, osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä syventävän perehtymisen lähtökohtina sekä saa herätteitä pelien ja pelilukutaidon hyödyntämiseen omassa työssään.

Lähtökohtana pelikulttuurit

Pelitieto-sivuston lähtökohtana on ajatus että pelit ovat osa nykypäivän yhteiskuntaa ja sen kulttuuria. Pelikulttuurilla tarkoitetaan erityisesti niitä ajattelun, puheen ja toiminnan muotoja joita pelaajat ja peleistä kiinnostuneet ihmiset ovat pelien äärellä kehittäneet. Digitaaliseen pelikulttuuriin kuuluu siis paljon enemmän kuin vain itse pelit. Pelien pelaaminen, peleistä puhuminen ja pelien käyttö erilaisten ihmisten arkielämässä on hyvin moninaista; tietokonepelaajan keski-iän on Suomessa arvioitu jo ylittäneen 35 vuotta ja digipelaaminen onkin astunut osaksi kaikenikäisten ihmisten elämää. Pelit voivat olla perheenäidille (tai -isälle) tapa vetäytyä kiireisestä arjesta omaan rauhaan, tai kiireiselle uraohjukselle tapa viettää yhteistä aikaa lastensa kanssa. Peli voi merkitä teini-ikäiselle mahdollisuutta purkaa turvallisesti paineita, tai toisaalta vaikkapa kasvattaa omanarvon tunnetta ja itseluottamusta verkkopelien ja peliyhteisöjen parissa. Eläkeläinen voi hakea peleistä virkistystä ja kehittää samalla valmiuksiaan tietotekniikan käyttöön.

Pelikulttuuriin kuuluu myös pelikritiikki, joka ulottuu ammattitoimittajien työstä harrastajien tuottamaan pelijournalismiin. Pelien pelattavuus ja pelillisten haasteiden tasapaino, estetiikka, peli-idean omaperäisyys  ja tekninen toteutus ovat usein julkaistujen peliarvostelujen aihepiiriä. Pelikritiikkiä ovat myös ne kriittiset keskustelut, joita peliharrastajat ja usein myös heidän lähimmäisensä käyvät. Pelaamisen hyödyt ja haitat ovat usein tämän keskustelun aihepiiriä, samoin kuin pelaamiseen käytetty aika ja raha. Nämä ovat arvokeskusteluja ja tarjoavat hyviä lähtökohtia myös pelilukutaitoa ja mediakasvatusta koskeviin pohdintoihin kouluissa. Valistunut, sekä negatiivisen että myönteisen näkökulman sisältävä pelikriittisyys perustuu todelliseen tietoon, jota saa sekä itse pelaamalla ja tutustumalla erilaisiin pelimaailman ilmiöihin, että paneutumalla alan tutkimustietoon. Pelitieto-sivuilla tarjotaan lähtökohtia molempiin suuntiin.

Jokainen Pelitieto-sivuston osa-alue sisältää lyhyen taustoittavan artikkelin joka tarjoaa yleiskatsauksen kyseisen lajityypin kehityksestä ja pelikokemukseen vaikuttavista piirteistä, sekä listan tärkeimmistä lajityypin peleistä. Kaupallisten pelien lisäksi verkkomateriaalissa on pyritty hyödyntämään ilmaispelejä ja tarjoamaan linkkejä, joiden kautta sivuston käyttäjä pystyy lataamaan omalle tietokoneelleen kokeiluversion, jonka avulla pelityypistä voi muodostaa peruskäsityksen. Lisäksi tarjotaan ohjeita pelissä alkuun pääsemiseen ja neuvoja millaisiin piirteisiin pelatessa kannattaa kiinnittää huomiota. Lopuksi oppimateriaalissa tarjotaan lukuvinkkejä, valmiita kysymyksiä ja keskustelunaiheita joiden avulla käytännön pelikokemukset saadaan nivellettyä osaksi laajempia pohdintoja ja pelitutkimuskirjallisuuden tarjoamia käsitteitä.

Osakokonaisuuksien rakenne noudattaa siis yhtenäistä etenemisrunkoa: lähtökohtana on kyseisen pelilajityypin yleiskuvaus ja siihen liittyvät erityispiirteet, sitten tarjotaan esimerkkejä suosituista lajityyppiä edustavista peleistä,sekä  perehdyttämistehtävä joka opastaa askel askeleelta yhden esimerkkipelin pariin, ja lopuksi lisätietoja, -lukemista ja lisäpelaamista tarjoavat vinkkiosuudet.

Oppimateriaalien sisällön on toteuttanut Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen (INFIM) pelitutkimusryhmä, jonka piirissä on ollut tarvittavaa eri pelilajityyppien erityistuntemusta, tietämystä erilaisista pelaajista ja pelikulttuureista, että tietoa opettajankoulutuksen tarpeista. Ryhmää johtaa professori Frans Mäyrä ja lisätietoa sen tutkimustoiminnasta löytyy verkosta: http://gamelab.uta.fi.

Mainokset

10 kommenttia so far
Jätä kommentti

Erinomainen idea, tämänkaltaista sivustoa on kaivattukin. Linkki lähtee välittömästi opettajana toimivalle äidilleni.

Yksi paha juttu vain – sivuston fonttikoko on todella pieni. Jos tällaisella suht’ hyväsilmäisellä 24-vuotiaalla on vähän hankaluuksia lukea näin pientä tekstiä, niin mitenköhän sitten ne vähän varttuneemmat kansalaiset, joille tämä sivu ilmeisesti on suunnattu?

kommentti Kirjoittanut niidel

Kiitos kommentista — varmasti mietimme näitä ulkoasuun liittyviä seikkoja vielä tässä, nyt kun sisällön ensimmäinen versio on saatu kokoon. 🙂

kommentti Kirjoittanut frans

Ainakin Firefoxissa ja IE:ssä saa fontin kokoa helposti muutettua painamalla Ctrl-näppäimen pohjaan ja kääntämällä hiiren rullaa eteenpäin.
Vaihtoehtoisesti voi fontin muuttaa yläpalkin Näytä-valikosta.
Toivottavasi vinkki auttoi!

kommentti Kirjoittanut neon.

Maksuttomia hyötypelejä lapsille:
http://www.3tratkaisut.fi/maatilapeli
http://www.3tratkaisut.fi/satky

kommentti Kirjoittanut Marko Vuorinen

Erittäin hieno sivusto ja innosti minut henk.koht. valmistelemaan HAMKin Aokk:n opetusohjelmaan jonkinlaisen palikan tästä aiheesta!

Fonttikokoa voisi tosiaan kasvattaa hieman – nyt joutuu jonkin verran tihrustamaan…

kommentti Kirjoittanut Marko Susimetsä

Kylläpäs kevyt, sinänsä harmiton viihde otetaan jälleen vakavasti. Nyt siitä ollaan jopa tekemässä arvokkaan jäykkää instituutiota. Ei kai tässä vaan etsitä syvällisempiä merkityksiä jostain, jossa niitä todellakaan ei ole.

Niin, ja joku Civilization-peli antaa täysin vääristyneen kuvan ihmiskunnan historiasta. Eli se ei todellakaan kehitä ketään (pikemminkin päinvastoin) vaan on ainoastaan hauskaa hupia oman aikansa.

kommentti Kirjoittanut w. wirtanen

Tässä pari nopeaa linkkiä liittyen Civiin ja opetukseen:

http://worldhistoryconnected.press.uiuc.edu/4.2/whelchel.html

http://glsconference.org/2008/session.html?id=6

kommentti Kirjoittanut Rojola

Ihan kiva juttu. Ihmettelen vaan kenelle suunnattu?? Ehkä kasvatustieteen opiskelijoista ne tunnollisimmat jaksaisivat tämän läpi lukea, jos olisi pakollinen tentti. Tuntuu teksti mitoitetun metrimitalla …
PS. Vakea kommentoida -tosiaan- kun en jaksa etsiä tuolta tausta- ja johdantosivujen takaa sisältöä!

kommentti Kirjoittanut i.a. sorri

Nyt taas syvemmin sivustoon ja sen sisältöön tutustuneena huomasin, että tiettyjä pelityyppejä ei ole taidettu mainita ollenkaan. Esim. klassikkopeliä Elite ja sen jatko-osia Frontier ja Frontier II: First Encounters ei ole noteerattu simulaattoreissa, seikkailussa eikä muissakaan alajaotteluissa. Kieltämättä kyseiset pelit ovat hankalia kategorisoida, mutta näitä trading / trade empire -pelejä on monia muitakin. Jos Elite ei ole kirjoittajaporukalle tuttu, niin kannattanee tutustua erääseen ilmaiseen remake-versioon, eli Ooliteen.

kommentti Kirjoittanut Marko Susimetsä

Kyseessä lienee resurssikysymys, poissaolollaan loistavat niin perinteiset tasohyppely, beat’em up ja shoot’em up -pelitkin. Pelkkiä klassikkopelejä on niin paljon, että niiden kaikkien mahduttaminen tämän sivuston raameihin on haasteellista. Eliteä tuli aikanaan tahkottua paljon, katsotaan josko sen pystyisi mahduttamaan mukaan. Olen ehdottomasti samaa mieltä että kyseinen peli(sarja) on maininnan arvoinen.

kommentti Kirjoittanut Rojola




Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s



%d bloggers like this: