Johdatusta oppimispelien ja pelaamalla oppimisen maailmoihin
© Hannamari Saarenpää, 2009
Pelit ovat jo pitkään olleet osana useiden ihmisten arkea. Pelaaminen on vapaaehtoista toimintaa, jonka parissa ihmiset viihtyvät usein pitkäänkin. Pelit tarjoavat uudenlaisia haasteita ja motivoivat ihmisiä tarjoamalla mielekkäitä tavoitteita kiinnostavassa ympäristössä ja antamalla palautetta pelaajan toimista. Motivoiminen ja innostaminen ovat tärkeitä asioita myös opetuksessa, mutta usein ne jäävät puuttumaan. Ongelmana usein on, etteivät varsinkaan nuoret ymmärrä kaikkien opittavien asioiden mielekkyyttä ja tärkeyttä omassa elämässään, jolloin heidän voi olla vaikea sisäistää asiaa. Pelien kykyä luoda motivoiva ja kiinnostava ympäristö voidaan käyttää avuksi myös oppimistarkoituksessa. Silloin pelaaminen ei tapahdu enää yksinomaan viihdetarkoituksessa, vaan sillä tavoitellaan myös välitöntä hyötyä.
Oppimispelien taustaa
Oppimispelit ovat pelejä, jotka on suunniteltu opettamaan jotain tietoa tai taitoa. Niitä voidaan käyttää sekä kotona että kouluissa, mutta niiden pääasiallinen tarkoitus on tukea opetusta. Näissä peleissä ongelmanratkaisu etenee tyypillisesti lineaarisesti.
Oppimispelit eroavat selvästi muista peleistä, koska niihin on upotettu opetettava asia peliin sisään – valitettavasti usein hyvin pinnallisesti ja sen vuoksi ne eivät yleensä pysty tarjoamaan samankaltaista nautinnollista pelikokemusta kuin viihdekäyttöön tarkoitetut pelit. Oppimispelit tulivat kunnolla mukaan yleiseen opetukseen vasta 1990-luvulla. Kuitenkin digitaalisia oppimispelejä on ollut jossain muodossa olemassa jo 1950-luvulta lähtien, joskin varsinaisia oppimispeleiksi kutsuttavia pelejä käytettiin ensimmäisiä kertoja kouluissa vasta 1970-luvulla.
Oppimispeleistä saatetaan käyttää edutainment (education + entertainment) tai edugaming (education + gaming) -termejä, kun halutaan korostaa oppimispelien viihteellisiä tai pelillisiä ominaisuuksia. Edutainment sanalla pyrittiin myös eroon peli-käsitteen käytöstä, jolla oli negatiiviinen kaiku opetusmaailmassa vielä 1980-luvulla. Edutainment ei kuitenkaan tarkoita pelkästään oppimispelejä, vaan kaikkia interaktiivisen multimedian tuotteita, joita käytetään oppimistarkoitukseen. Tämän termin käyttö on nykyään vähentynyt ja sen sijaan jalansijaa kouluissa on saanut learning by playing lähestymistapa eli leikkimällä oppiminen.
Oppimispelit eivät tarkoita pelkästään tietokoneella pelattavia pelejä, vaan pelillisiä ja leikillisiä ominaisuuksia voidaan yhdistää myös hyvin erilaisiin oppimisympäristöihin. Leikkimällä oppiminen-lähestymistapa tuli tunnetuksi Suomessa 1990-luvulla, kun Lego Logo-oppimisympäristö kehitettiin. Kohderyhmänä olivat ala-asteikäiset oppilaat, joille haluttiin opettaa ongelmanratkaisua ja loogista ajattelua. Oppimisympäristön avulla Lego Technics-legoista koottu tekele saatiin toimimaan komentojen mukaan. Toiminta koostuu legopalikoista rakennettavien laitteiden ja niitä ohjaavien Logo-ohjelmointikielen ohjelmien suunnittelusta. Näin ohjelmointi saatiin tuotua autenttiseen ympäristöön. Lego Logo tukee abstraktin ajattelun kehittymistä, alkeellista ohjelmointia ja logiikkaa leikillisellä tavalla, joka on lapsille hauskaa. Lego Logo buumi ei kestänyt kovin kauaa, mutta nyt sitä on alettu nostamaan jälleen pintaan uuden Lego Mindstorms-kehitysympäristön myötä. Leikkimällä oppiminen on lähellä myöskin suomalaisen leikkipaikkavälinevalmistajan Lappsetin toimintamallia. Yritys valmistaa motivoivia ja aktivoivia leikkipaikkatelineitä, jotka yhdistävät oppimista leikkimiseen.
Hyvin tunnettu esimerkki perinteisistä tietokoneella toimivista oppimisympäristöistä ja peleistä on WSOY:n kehittämä Opit, jota käytetään säännöllisesti useissa kunnissa. Opit on kattava opetuskäyttöön suunniteltu oppimisympäristö, joka tarjoaa monenlaista tukea sekä oppilaille että opettajille. Se sisältää myös yksinkertaisia oppimispelejä, joiden avulla opittu tieto pyritään sisäistämään. Näiden lisäksi useissa kouluissa on käytössä sekalainen määrä erilaisia oppimispelejä (yleensä cd-rom-levyjä), joita käytetään esimerkiksi kertaukseen. Oppimispelit ovat siis yleisiä kouluissa, mutta niiden rooli vaihtelee koulusta riippuen; yleensä niiden käyttö jää aika vähiin.
Oppimispelejä on hyvin erilaisia
Oppimispelit eivät ole oma peligenrensä, koska ne perustuvat aina johonkin muuhun genreen. Erottava tekijä niissä on opettava sisältö, joka yleensä on hyvin selkeästi mukana pelissä. Ensimmäiset oppimispelit olivat tyypiltään harjaannuttamispelejä (drill and practice), joissa harjoitellaan toiston kautta samaa asiaa yhä uudelleen ja uudelleen. Tällaisia pelejä on esimerkiksi Reader Rabbit. Harjaannuttamispelit sisältävät periaatteessa samoja tehtäviä kuin kouluaineiden tehtäväkirjoissa näkee eli ne perustuvat jo opitun asian sisäistämiseen toiston kautta. Näiden pelien etuna on, että ne voidaan helposti yhdistää perinteiseen opetukseen kertausvaiheessa. Usein näissä peleissä käytetään toimintapelien teemaa oppijoiden motivoimiseen.
Siinä missä harjaannuttamispelit pelit ovat tyypillisesti hyvin pieniä ja yhteen asiaan keskittyviä pelejä, simulaatio ja strategiapelit tarjoavat oppimiselle paljon laajemman ympäristön. Tämä tekee näistä peleistä yleensä kiinnostavampia ja ne tarjoavat enemmän haasteita ja ajanvietettä kuin harjaannuttamispelit, mutta toisaalta niitä voi taas olla hankalampi ottaa mukaan opetukseen. Simulaatiot mallintavat todellisia tilanteita tietokoneen avulla, jolloin oppilailla on mahdollisuus esimerkiksi kokea asioita, jotka eivät muuten olisi mahdollista. Niillä voidaan muutella reaalimaailman muuttujia, tarkastella asiaa toisesta näkökulmasta, tarkastella jonkun järjestelmän käyttäytymistä ajan kuluessa, luoda hypoteettisia tilanteita, visualisoida jotain kolmiulotteisesti ja vertailla simulaation tilannetta todellisuuteen. Hyvin toteutetut simulaatiot ovat erittäin kalliita ja sen vuoksi niitä käytetäänkin lähinnä sellaisiin oppimistarkoituksiin, jotka ovat vaarallisia tai kalliita muulla tavoin toteuttaa. Tällaisia ovat mm. lentosimulaattorit ja erilaiset armeijan tarkoituksiin tarkoitetut simulaatiopelit. Eräs tunnettu esimerkiksi tällaisesta on America’s Army, joka on tehty sekä Yhdysvaltojen armeijan markkinoimiseen värväämistarkoituksessa että oppimiseen. Peli on taktinen ampumispeli, jossa pelaajan rooli on olla armeijan sotilas ja kuten oikeat sotilaat, pelaajan täytyy harjoitella ja todistaa taitonsa ennenkuin hän saa haastavampia tehtäviä. America’s Armyssä kuten monissa muissakin viihteellisissä peleissä on myös selkeästi havaittavien asioiden lisäksi piilo-opetussanoma, jonka mukaan sotilaat ovat hyviä ja muut pahoja. Tällaisia piilossa olevia asenteita muokkaavia sanomia kätkeytyy erityisesti viihteellisiin peleihin ja niitä voi olla vaikea havaita ellei itse perehdy peliin. Tämä on myös yksi syy miksi viihteelliset pelit eivät sovellu yleensä käytettäväksi tavallisessa luokkaympäristössä; on vaikea hallita ja tietää tarkasti, mitä ne opettavat.
Tämän lisäksi tällaisten hyvin laajojen pelien sisällöt eivät seuraa opetusohjelmaa ja ne usein vaativat useiden tuntien yhtäjaksoista pelaamista ollakseen mielekkäitä, mikä on hankalaa kouluympäristössä. Sen vuoksi niiden mukaan ottaminen kouluympäristöön on yleensä mahdotonta.
America's Army (lähde: Wikipedia)
Suurin ryhmä oppimispeleistä on tietokoneella toimivia, mutta on olemassa myös lautapelejä, jotka on suunniteltu opetustarkoituksiin. Yksi esimerkki opetuksellisesta lautapelistä on suomalaisen Tuonela Productionsin Modern Society, joka käsittelee hyvin laajasti erilaisia yhteiskunnallisia asioita tasa-arvosta sotiin. Modern Society pelissä pelaaja yrittää myydä omaa näkemystään toisille, mutta samalla he joutuvat miettimään millaisen yhteiskunnan he haluavat luoda.
Täysin toisentyyppisiä pelejä ovat roolipelit, joita myös voidaan käyttää opetuksessa. Roolipelien käyttäminen opetuksessa vaatii enemmän vaivannäköä opettajalta, mutta auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin opetettavan asian.
Tanskassa roolipelaaminen on hyvin suosittua ja siellä toimii jopa kokonainen koulu (Østerskov Efterskole) täysin roolipeliopetuksen periaatteella. Roolipelaaminen on erittäin tehokas tapa oppia esimerkiksi moraalia tai etiikkaa, jotka voivat muuten olla hyvin hankalia opettaa.
On olemassa myös pelejä, jotka eivät ole tarkoitettu oppimistarkoitukseen, mutta joista voi oppia. Kuitenkaan näissä pelin tavoitteena ei ole oppiminen vaan se on pelissä etenemistä edesauttava tuotos. Tällaisia pelejä ovat mm. SimCity, jossa rakennetaan kaupunkeja ja Civilization. Muita hyvin tunnettuja esimerkkejä ovat SimEarth, jossa pelaaja voi muutella mm. maapallon ilmakehää, lämpötilaa ja maamassoja, asetella maapallolle eri elämänmuotoja ja seurata mitä tapahtuu, ja Democracy, jossa pelaaja ottaa presidentin tai pääministerin roolin ja pääsee tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta joutuu myös kantamaan päätöstensä seuraukset.
SimCity ja SimEarth (lähde: Wikipedia)
Kuitenkin pedagogisesti suunniteltujen pelien vaikutus poikkeaa selvästi näistä viihteellisistä, sillä ne kytkeytyvät suoraan opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin. Oppimispeleissä pelillisiä ominaisuuksia, kuten pelin graafisuutta ja tehtävien haastetason sovittamista pelaajan taitotasoon hyödynnetään asetettujen oppimistavoitteiden tavoittelua ylläpitävinä ja motivoivina elementteinä. Viihteellisten oppimispelien ja pedagogisesti suunniteltujen pelien väliset erot ovat viime vuosina kuitenkin vähentyneet, vaikka oppimispelit ovatkin selvästi vielä kehityksessä jäljessä viihteellisistä. Pelinkehittäjät ja kasvattajat ovat löytämässä uusia keinoja hyödyntää toistensa osaamista; toisaalta viihteellisten oppimispeliympäristöjen lisääntyneen realismin ja siten toimintamahdollisuuksien lisääntymisen myötä, toisaalta kasvattajien pelien lukutaidon kehittymisen myötä.
Pelien opettava vaikutus
Leikkiminen on ihmisille, kuten myös eläimille, luonnollinen toiminto. Lapselle leikkiminen on tapa oppia uusia asioita ja kokeilla kykyään ja rajojaan. Erilaiset roolileikit, jotka itse asiassa ovat roolipelaamista, ovat tuttuja lähes kaikille vanhemmille, koska ne ovat osa lapsen kasvamista aikuiseksi. Leikkimällä ja käyttämällä mielikuvitusta luomaan kuvitteellisia tilanteita lapsi laajentaa ymmärtämystään ja oppii sosiaalisuutta. Pelit tarjoavat ympäristön tähän samaan omien kykyjen kehittämiseen fiktionaalisessa ympäristössä. Ne tarjoavat mahdollisuuden kokeilla asioita, joita ei muuten voisi kokea.
Peleillä on ominaisuuksia, jotka voivat tukea oppimista erittäin tehokkaasti. Oppiminen on aktiivinen toiminto, joten pelkkä tiedon ”syöttäminen” oppilaaseen ei riitä; oppilaan tulee itse aktiivisesti prosessoida oppimaansa. Pelit vaativat aktiivista toimintaa, joka siten tukee oppilaan aktiivista oppimisprosessia. Peleissä opittava asia on myös kontekstissa, joka on tärkeää asian ymmärtämisen ja omaksumisen kannalta. Kun oppilaille näytetään käytännössä jonkun opittavan asian tärkeys ja kun he vielä itse pääsevät sitä kokeilemaan, jää asia huomattavasti paremmin mieleen.
Peleissä oppilaat saavat tilaisuuden kokea hallintaa, he saavat jatkuvaa palautetta oppimisestaan, mahdollisuuden kokea uutta ja jännittävää ja tilaisuuden käyttää mielikuvitusta. Usein puhutaan, että pelit tarjoavat automaattisen motivaation oppimiseen, joka perustuu juuri uuden ja jännittävän kokemiseen. Kuitenkaan tämä motivointi ei suinkaan ole automaattista, vaan oppimispelin täytyy olla huolellisesti suunniteltu, jotta siinä säilyisivät pelin hyvän ominaisuudet. Kuitenkin parhaimmillaan oppimispelit tarjoavat miellyttävän tavan oppia, joka saa oppilaan viihtymään kauemmin opittavan asian parissa ja oppimaan innokkaammin uutta. Viihtyminen tukee myös uusien asioiden siirtymistä lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen, jolloin opitut asiat säilyvät muistissa kauemmin. Peleillä siis on paljon potentiaalia oppimiseen, kunhan sitä vain osataan hyödyntää oikein.
Esimerkkipelejä
- WSOY:n Oppi&Ilo palvelun Summanmutikka. Lähinnä ala-asteikäisille suunnattuja oppimispelejä.
- Eurooppaan liittyviä oppimispelejä EU-aiheisia pelejä
- Erityisesti 4-6 -luokkalaisille tarkoitettu peli, joka opettaa ympäristöasioita ja kestävää kehitystä. Growwwings
- Ekapeli, lukutaidon opettamiseen tarkoitettu peli Ekapeli
- Pieniä oppimispelejä (englanninkielinen) Funbrain
Tehtäviä
- Kokeilkaa koulussa erilaisia oppimispelejä ja keskustelkaa niiden tuottamasta hyödystä opetukseen. Mitä hyötyjä näistä peleistä voi olla, entä löytyykö jotain haittapuolia?
- Vertailkaa oppimispelin ja jonkun muun pelin tuottamia pelikokemuksia. Mitkä olivat suurimmat erot?
- Suunnitelkaa ryhmässä joku oppimispeli.
- Antakaa oppilailla kotitehtäväksi pelata jotain opetuksellista peliä ja kertoa, mitä he niistä oppivat.
- Kokeilkaa roolipelaamista esimerkiksi yhteiskuntaopin tai historian tunneilla niin, että oppilaat saavat erilaisia rooleja ja heidän tulee ajatella asiaa tämän henkilön perspektiivistä. Tätä varten täytyy valmistaa käsikirjoitus, jonka oppilaat voivat ryhmissä tehdä ennalta-annettujen ohjeiden mukaan. Lopuksi oppilaat esittävät tuotoksensa. Lisätietoja roolipelin käyttämisestä opetuksessa saa esimerkiksi osoitteesta: http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/opetus/opetusmenetelmia/roolipeli.htm
Lisätietoa ja hyödyllisiä linkkejä
- Rice, John (2005) Videogames in the classroom
- Oppimispelejä ja sivustoja (Mäntsälän Ohkolan koulun 4. luokan sivut)
- Biologiaan ja maantietoon liittyviä oppimispelejä (Kouvolan iltalukion ja Kouvolan Lyseon lukion opettajan Jari Kolehmaisen ylläpitämä)
- Kolme ammatilliseen oppimiseen tarkoitettua oppimispeliä, jotka toteutettiin PedaGames hankkeessa.
- Nordic Serious Games projektin wiki, jossa tietoa englanninkielellä oppimispeleistä sekä oppimispelilistauksia.
5 kommenttia so far
Jätä kommentti
Pelitieto.net 
Koulussa voisi olla käyttöä Lontoon yliopiston Knowledge Labin kehittämälle Mission Maker 3D pelinteko-ohjelmalle. Tanskalaisella Hojby Skole -nimisellä yhtenäiskoululla on sen käytöstä kokemuksia 4. luokkalaisista oppilaista alkaen. Tanskalaiset tuntuvat olevan aktiivisia pelien koulukäytössä: http://weblog.emu.dk/roller/enis/category/Computerspil.
Toinen ohjelma, jolla oppilaat voivat tehdä itse pelejä on Game Maker.
Alakoulussa (1.-6. luokalla) digitaalisiin peleihin ja lautapeleihin liittyy usein yhteistoiminnallinen oppiminen. Lautapeleistä hyvä esimerkki on Ten Base, jolla oppilasryhmä voi opetella hauskasti kymmenjärjestelmää samalla tarinoita keksien.
Pelaaminen on oppilaista useimmiten hauskaa, mutta ”asiassa” pysyminen on joillekin oppilaille vaikeata.
Selkeä sivusto : )
kommentti Kirjoittanut Jouni A. Kaipainen 25 huhtikuun, 2009 @ 2:30 amitse olen tutustunut aikuisten oppimispeleihin. Toki suurin osa peleistä on suunnattu koululaisille tai ammattia opiskeleville nuorille, mutta yksi uusi nouseva pelityyppi ovat työtiimien- ja niiden johtamisen kehittämiseksi kehitellyt pelit. Näiden pelien avulla työtiimien jäsenet voivat harjoitella vuorovaikutusta, hankalien tilanteiden kohtaamista ja tulla tietoiseksi sekä omista että työkavereidensa käyttäytymisestä erilaisissa simuloiduissa tilanteissa. Tällaisesta pelistä hyvä esimerkki on Oululaisten LudoCraftin ja TeamingStreaming yhdessä kehittämä NoviCraft tiimivalmennuspeli.
Yritys:
http://www.teamingstream.com
Katso Wikipediasta lisätietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Novicraft_HRD_game)
kommentti Kirjoittanut LaruX 16 tammikuun, 2011 @ 12:12 pmLoistava artikkeli!
Suomessa oppimispeleille on olemassa jo oma järjestönsä: http://suomenoppimispelit.fi/
Olemme itse myös alalla: http://www.eduplus.fi
kommentti Kirjoittanut eduplus.fi (@eduplus_fi) 13 lokakuun, 2011 @ 12:15 pmKiva artikkeli, vaikkakin kaipaisi vähän päivittämistä. Suomessa on viime vuosina julkaistu useita hienoja oppimispelejä, josta tässä pari esimerkkiä:
Polar Heroes-onlinemaailma sisältää noin 50 yksittäistä peliä ja seikkailua, joiden avulla lapset kehittävät omaa sankarihahmoaan ja oppivat samalla mm. matematiikkaa, yleistietoa ja lukutaitoa:
http://www.polarheroes.com/fi/
Bunny Maht Race on edellä mainitun Polar heroes-pelimaailman yksi matikkapeli, joka on julkaistu omaksi mobiilipeliksi Apple- ja Android-laitteille:
http://www.fantastec.fi/mathbunnytrailer/
kommentti Kirjoittanut Opettaja 20 lokakuun, 2013 @ 2:03 pmHyvä artikkeli!
Tekstissä käsitellään valitettavasti vai yhdenlaista pelaamista. Nykyään tunnetaan monia muitakin mahdollisuuksia, kuten mobiili pelaaminen esimerkiksi luonnossa paikkatiedon avulla. Tässä muutama linkki kokemuksista!
http://wordpress.edu.hel.fi/opijapelaakartalla
https://sites.google.com/site/kartallaoppien/
Juhani Kärki
kommentti Kirjoittanut Juhani Kärki 19 maaliskuun, 2014 @ 9:50 amMobiilisti maailmaan -hanke