Johdanto

Pelikulttuurin peruskurssi

© Frans Mäyrä, 2009

Pelitieto.net on verkkosivusto, joka tarjoaa tiiviin paketin tietämystä siitä, millaisia digitaaliset pelit ovat, mitä ne tarjoavat pelaajilleen ja kuinka niitä voi lähestyä erityisesti koulumaailman lähtökohdista. Pelitiedon lähtökohtana on aina oma pelikokemus.

Digitaalisten pelien peruskurssin tarve

Nuorten ikäluokkien ja digitaalisen kulttuurielämän siirtyessä yhä tiiviimmin peleihin ja verkkomaailmoihin on opettajien ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tärkeää tuntea pelikulttuurin ja pelilajityyppien perusteet. Tämä edesauttaa paitsi peleihin liittyvien mediakasvatustavoitteiden toteutumista, myös laajemmin eri ikäluokkien välisen keskusteluyhteyden säilymistä ja syventymistä.

Laajemmin koko suomalaiselle yhteiskunnalle on nykytilanteessa erittäin arvokasta edistää opettajien ja digitaalisten pelisukupolvien yhteyttä ja keskinäistä ymmärrystä. Pelien peruskurssi -hanke on toteuttanut verkkoympäristöön avoimen itseopiskelumateriaalikokonaisuuden joka tarjoaa opettajille suunnatun, ohjatun reitin paneutua pelien historiaan, kehitykseen ja suosituimpien lajityyppien keskeisiin piirteisiin. Materiaalia on lisäksi mahdollista hyödyntää monipuolisesti erilaisten koulutusten ja peleihin liittyvien perehdyttämistoimien tukena. Materiaali on avoimesti hyödynnettävissä, ja sen koulutuskäyttöön ei tarvita erillisiä lupia. Tekstien mahdollinen uudelleenjulkaisu edellyttää kuitenkin aina erillistä lupaa kirjoittajilta.

Pelitieto-sivuston materiaalit on suunnattu opettajille, mutta niistä voi olla hyötyä myös muille peleistä kiinnostuneille ja esimerkiksi pelitietämystään päivittäville vanhemmille. Heille on lisäksi erityisesti suunnattu www.peliraati.fi -sivusto, joka käsittelee uusimpia pelejä ja tarjoaa vinkkejä kasvattajille. Pelitieto-sivusto pyrkii luomaan eri pelityypeistä laajemmin taustoitettua kuvaa ja painottuu siksi Peliraatia enemmän hieman vanhempiin peleihin joilla on omassa lajityypissään jo klassikkoasema. Pelitieto-sivusto pyrkii myös huomioimaan mahdollisuudet liittää pelit ja pelillisyys koulutyön osaksi. Tällä alueella opettajia rohkaistaan aktiivisuuteen ja omiin kokeiluihin.

Kirjoittajat kiittävät Opetusministeriötä tuesta hankkeelle ja Suomen eOppimiskeskusta hankkeen käytönnön järjestelyistä. Kirjoittajien tieteellisen kotiyhteisön on tarjonnut Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos (ent. hypermedialaboratorio), jonka piirissä on jo vuosia aktiivisesti harjoitettu pelitutkimusta.

Sivuston sisältö, rakenne ja kirjoittajat

Pelitieto-sivusto jakaantuu tämän johdannon lisäksi yhteensä 12 eri osa-alueeseen. Sivuston tavoitteena on sekä rakentaa yleiskuvaa digitaalisesta pelaamisesta, että tarjota välineitä syvemmälle menevään perehtymiseen. Koska digitaalisten pelien kirjo on vuosikymmenien aikana kehittynyt laajaksi ja erilaiset pelit usein poikkeavat perustavasti toisistaan, käsitellään merkittävimpiä pelityyppejä omissa artikkeleissaan. Seuraavassa on mainittuna sivuston käsittelemät osa-alueet, sekä tutkijat jotka ovat vastanneet kunkin osan kirjoittamisesta:

1. Johdanto, ohjeita käyttäjälle: tietoa pelaamisen muodoista ja pelikulttuureista (Frans Mäyrä)
2. Digitaalisten pelien historiaa, mm. teknologian kehityksen pääpiirteet, suosituimmat peliympäristöt ja pelikulttuurien muotoutuminen (Tanja Sihvonen & Frans Mäyrä)
3. Oppimispelit ja hyötypelaaminen (Hannamari Saarenpää)
4. Ongelmanratkaisua ja ajanvietettä: casualpelien ja -pelaamisen piirteitä (Annakaisa Kultima)
5. Toimintaa ja jännitystä: sota- ja kamppailupelien piirteitä (Janne Paavilainen)
6. Seikkailupelit: tarinaan keskittyvien pelien esimerkkejä (Frans Mäyrä)
7. Roolipelit: yksin ja yhdessä pelatut fantasiamaailmat (Jaakko Stenros)
8. Simulaatiot ja strategiapelit: rakentamisen ja hallinnan haasteet (Tanja Sihvonen)
9. Seurapelaaminen: musiikkia ja fyysistä liikettä (Annakaisa Kultima & Jaakko Stenros)
10. Verkkoyhteisöt: pelipalveluja ja pelaajien sosiaalisuutta (Jani Kinnunen)
11. Digitaalinen ja verkkoon siirtyvä rahapelaaminen (Jani Kinnunen)
12. Mobiilipelaaminen: kännykät ja käsikonsolit pelaajien arjessa (Janne Paavilainen)
13. Tehtäviä ja jatkopohdittavaa: pelien hyödyntämisen mahdollisuuksia kouluopetuksen ja oppilastoiminnan osana (Antti Syvänen)

Johdannon ja historiajakson jälkeen sivusto siis keskittyy käsittelemään seitsemää keskeistä pelityyppiä (osat 3-9). Lisäksi sivustolla otetaan tarkempaan analyysiin kolme eri pelityypit ylittävää erityistapausta (osat 10-12) ja lopussa tarjotaan pohdintoja erityisesti pelien ja koulumaailman yhdistämiseen (osa 13).  Pelien lajityyppikysymykset eivät ole alan tutkimuksessakaan vakiintuneita, mutta Pelitieto-sivusto seuraa peliharrastajien parissa kehitettyjä käytäntöjä suosituimpien lajityyppien nimeämiseen. Tavoitteena on että sivuston käyttäjä kehittää sen avulla valmiuksiaan osallistua peleistä käytävään kriittiseen keskusteluun, osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä syventävän perehtymisen lähtökohtina sekä saa herätteitä pelien ja pelilukutaidon hyödyntämiseen omassa työssään.

Lähtökohtana pelikulttuurit

Pelitieto-sivuston lähtökohtana on ajatus että pelit ovat osa nykypäivän yhteiskuntaa ja sen kulttuuria. Pelikulttuurilla tarkoitetaan erityisesti niitä ajattelun, puheen ja toiminnan muotoja joita pelaajat ja peleistä kiinnostuneet ihmiset ovat pelien äärellä kehittäneet. Digitaaliseen pelikulttuuriin kuuluu siis paljon enemmän kuin vain itse pelit. Pelien pelaaminen, peleistä puhuminen ja pelien käyttö erilaisten ihmisten arkielämässä on hyvin moninaista; tietokonepelaajan keski-iän on Suomessa arvioitu jo ylittäneen 35 vuotta ja digipelaaminen onkin astunut osaksi kaikenikäisten ihmisten elämää. Pelit voivat olla perheenäidille (tai -isälle) tapa vetäytyä kiireisestä arjesta omaan rauhaan, tai kiireiselle uraohjukselle tapa viettää yhteistä aikaa lastensa kanssa. Peli voi merkitä teini-ikäiselle mahdollisuutta purkaa turvallisesti paineita, tai toisaalta vaikkapa kasvattaa omanarvon tunnetta ja itseluottamusta verkkopelien ja peliyhteisöjen parissa. Eläkeläinen voi hakea peleistä virkistystä ja kehittää samalla valmiuksiaan tietotekniikan käyttöön.

Pelikulttuuriin kuuluu myös pelikritiikki, joka ulottuu ammattitoimittajien työstä harrastajien tuottamaan pelijournalismiin. Pelien pelattavuus ja pelillisten haasteiden tasapaino, estetiikka, peli-idean omaperäisyys  ja tekninen toteutus ovat usein julkaistujen peliarvostelujen aihepiiriä. Pelikritiikkiä ovat myös ne kriittiset keskustelut, joita peliharrastajat ja usein myös heidän lähimmäisensä käyvät. Pelaamisen hyödyt ja haitat ovat usein tämän keskustelun aihepiiriä, samoin kuin pelaamiseen käytetty aika ja raha. Nämä ovat arvokeskusteluja ja tarjoavat hyviä lähtökohtia myös pelilukutaitoa ja mediakasvatusta koskeviin pohdintoihin kouluissa. Valistunut, sekä negatiivisen että myönteisen näkökulman sisältävä pelikriittisyys perustuu todelliseen tietoon, jota saa sekä itse pelaamalla ja tutustumalla erilaisiin pelimaailman ilmiöihin, että paneutumalla alan tutkimustietoon. Pelitieto-sivuilla tarjotaan lähtökohtia molempiin suuntiin.

Jokainen Pelitieto-sivuston osa-alue sisältää lyhyen taustoittavan artikkelin joka tarjoaa yleiskatsauksen kyseisen lajityypin kehityksestä ja pelikokemukseen vaikuttavista piirteistä, sekä listan tärkeimmistä lajityypin peleistä. Kaupallisten pelien lisäksi verkkomateriaalissa on pyritty hyödyntämään ilmaispelejä ja tarjoamaan linkkejä, joiden kautta sivuston käyttäjä pystyy lataamaan omalle tietokoneelleen kokeiluversion, jonka avulla pelityypistä voi muodostaa peruskäsityksen. Lisäksi tarjotaan ohjeita pelissä alkuun pääsemiseen ja neuvoja millaisiin piirteisiin pelatessa kannattaa kiinnittää huomiota. Lopuksi oppimateriaalissa tarjotaan lukuvinkkejä, valmiita kysymyksiä ja keskustelunaiheita joiden avulla käytännön pelikokemukset saadaan nivellettyä osaksi laajempia pohdintoja ja pelitutkimuskirjallisuuden tarjoamia käsitteitä.

Osakokonaisuuksien rakenne noudattaa siis yhtenäistä etenemisrunkoa: lähtökohtana on kyseisen pelilajityypin yleiskuvaus ja siihen liittyvät erityispiirteet, sitten tarjotaan esimerkkejä suosituista lajityyppiä edustavista peleistä,sekä  perehdyttämistehtävä joka opastaa askel askeleelta yhden esimerkkipelin pariin, ja lopuksi lisätietoja, -lukemista ja lisäpelaamista tarjoavat vinkkiosuudet.

Oppimateriaalien sisällön on toteuttanut Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen (INFIM) pelitutkimusryhmä, jonka piirissä on ollut tarvittavaa eri pelilajityyppien erityistuntemusta, tietämystä erilaisista pelaajista ja pelikulttuureista, että tietoa opettajankoulutuksen tarpeista. Ryhmää johtaa professori Frans Mäyrä ja lisätietoa sen tutkimustoiminnasta löytyy verkosta: http://gamelab.uta.fi.

10 kommenttia so far
Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.